Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Silloin ymmärsin, että se, mitä hain, oli jollakin henkilöllä läheisyydessäni, ja samassa te tulitte sisään. Mutta aarre ei ollut mukananne; se oli Vaasassa. Kas siinä syy, miksi olen teitä seurannut ja palvellut teitä ja hankkinut teille kuormittain kultaa. Nyt vaadin palkkani. Kuinka minä köyhä mies voisin omistaa niin mahtavan kapineen? kuiskasi Larsson.
Bertelsköldin kasvot synkistyivät hetkeksi, mutta hän vastasi kohta: Jos minun vain on mahdollista viipyä Vaasassa on minulla kunnia tulla häihin tavalla tahi toisella. Ei kukaan kykene paremmin kuin kreivi itse arvostelemaan tulemisensa tapaa, sanoi vanhus painokkaasti. Hän ei ollut oikein selvillä siitä, mitä kreivi tarkoitti. Bertelsköld puri huultansa.
Kristityt ja turkkilaiset saivat varoa korviaan, mutta ratsastaja istui hevosensa selässä kuin valettu ja hänen onnistuikin, tehtyään jokseenkin pitkän kaarroksen, joka oli vaarallisempi muille kuin hänelle itselleen, hiljennettyä vauhtia palata takaisin vallien luo. No no, huudahti hän, taputellen virmaa ja uljasta hevostaan kaulalle; häpeisit Bogatir näyttämästä pahoja tapojasi Vaasassa!
Kohta sen jälkeen ratsasti kuningas, loistavan seurueensa kanssa, porvariskaartin katselmusta pitämään. Kukapa ei silloin olisi tahtonut olla muassa! Kaikki, jotka Vaasassa kynnelle kykenivät, olivat liikkeellä, yksin kapalolapsetkin, joita heidän äitinsä kantoivat sylissään.
Tunnetko myöskin erään Larssonin, entisen täällä Vaasassa asuvan valtiopäivämiehen, jota sanotaan porvariskuninkaaksi? Hyvin hyvästi, teidän majesteettinne. Hänellä sanotaan olevan tytär. Minkälainen ihminen hän on? Ensi kerran elämässään oli Eerikki nyt joutunut antamaan toisen mainetodistusta. Hän ei voinut vastata muuta kuin: Kyllä hän on hyvä ihminen.
Jumaliste, eikö siis minun tahtoni enää merkitsekään mitään Vaasassa? Se merkitsee paljon, teidän armonne, mutta ei niin paljon kuin Ruotsin laki. Ulos ovesta ulos, kirottu jyväjuutalainen! Rohkenee vielä vastustaa minun hankkeitani! Minäpä, lempo vie, opetan teidät pöyhistelemään. Ulos, sanon minä!
Laurin päivänä, 10. päivänä elokuuta kuulutettiin Vaasan kirkossa ensi kerran avioliittoon kuninkaan sivusadjutantti, eversti ja kamariherra, korkeasti vapaasukuinen kreivi Kaarle Viktor Bertelsköld sekä siveä ja kunnianarvoisa neitsyt Ester Larsson "kristillisesti toivottamalla armoa ja siunausta heidän luvalliselle aikomukselleen". Vaikka on jo vanhastaan tunnettu asia, etteivät kihlaukset koskaan pysy Vaasassa kahta viikkoa salassa ja tämä kihlaus jo aikoja sitten oli ollut yleisenä puheenaiheena, niin oli uteliaisuus ja hämmästys kuitenkin suuri tästä uutisesta.
Kirje oli Eerikin äidiltä ja kirjoitettu Vaasassa.
Koko Vaasassa oli ainoastaan yksi talo, joka ei näyttänyt ottavan osaa tähän yleiseen puuhaan, ja se tapahtui siitä syystä, että toinen kuningas tavallaan oli yhtä hyvä kuin toinenkin. Vanha valtiopäivämies Lauri Larsson, tavallisesti porvariskuninkaaksi nimitetty, täytti tänään kuudennenyhdeksättä ikävuotensa. Hänen syntymäpäiväänsä oli lukuisa suku aina viettänyt suurin juhlallisuuksin.
Tulee siitä hauska juttu, kun kaikki ihmiset Vaasassa sinua sormella osoittavat ja sanovat: kas tuossa menee se raukka, joka törmäsi matalikolle, kun kreivi vei hänen morsiamensa. Kreivi? Onko hän kreivi? Mistäpä minä sen tietäisin? Jonkinlainen ylhäisyys hän lienee. Siitä tehdään soma rekilaulu Isokyrössä: "Näin, näin minä laivan seilaavan, kolme kreiviä laivassa."
Päivän Sana
Muut Etsivät