Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Istuskelin puron reunalla, jonka vesi oli sinisempi kuin taivas, lepäilin nurmikoilla, joiden nukka oli hienompi kuin salonkimaton, hengitin ilmaa, jossa oli mäntymetsän pihkan ja lämminneen kiviseinän ja sulavan jäätikön yhtynyttä tuoksua... Miksen uskoisi minäkin siihen, koska kerran koko maailma uskoo?
Silloin on leikki kaukana. MATLENA. Oikeinko totta? Sitä nyt ei kukaan uskoisi. SILJA. Eikä hän anna perään, vaikka kuolisi siihen paikkaan. Jäyhempää ihmistä en tiedä toista. MATLENA. Sitten ovat ehkä kaikki yhdessä myllyssä. SILJA. Pahaa pelkään. MATLENA. Topra-Heikki tietysti etupäässä. Kuinkas muuten. Ja Mikko taas seuraa häntä vaikka tuleen. SILJA. Sinä Mikon sijassa tekisit juuri samoin.
Ja he pyysivät, että seuraisin heidän mukanansa Serendybin kaupunkiin heidän kuninkaansa luo, jotta hänkin saisi itse kuulla minun seikkailuni, sillä muuten hän ei sitä uskoisi todeksi. "Läksin siis miesten mukana Serendybin kuninkaan linnaan. Se oli komea rakennus suuren kauniin puutarhan keskellä. Kuningas itse istui valtaistuimellaan kultakruunu päässä.
Minä uskon, että Liisa on kerrassaan kelpo tyttö, ja usko sinäkin se, anna muitten sanoa mitä tahansa», vakuutti Nikkilä. »Hyväähän sitä mielellään uskoisi lapsestaan kukin, toivoisi parasta, niinpä minäkin. Vaan usein joudun ajattelemaan pahaa, se kun on Liisa semmoinen, ettei toista maailmassa niin pahantapaista», arveli yhä emäntä. »Se nyt on satu, että Liisa on maailman pahinta.
Onhan hauska, että naapurit joskus tapaavat toisensa ja kallistavat lasin pari ja juttelevat. Se on niin mukava suustaan, äijä. Ukot tässä vain koko ajan toisiaan kehuivat. Jos heitä itseään uskoisi, niin ei olisi maailmassa kolmatta miestä heidän veroistaan. Olivatko kalat hyvässä hinnassa kaupungissa? kysyi Söderlingska, kääntääkseen puheen toisaalle.
Usiammissa tapauksissa owat omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki, koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa.
Eihän se mitä; parhaillaan ehkä kertoo kotonaan, miten muuan herra ja sitte leviää suuteluhistoria kaupungille, sitte pannaan se sanomalehtiin ja sitte sitä kauhistutaan ja niin edespäin; eikä kukaan käsitä sitä oikealta kannalta. Jos minä puolustautuisin ei, kuka sitä sitte uskoisi, ja mitäpä minä voisinkaan puolustuksekseni sanoa.
RECHA. Ken? Hyvä, paha Dajani, hän, hän se sit' yrittää sen voikin. Niin, et tunne kai tätä hyvää, pahaa Dajaani? Niin, taivas anteeks suokoon palkitkoon sen kaiken, mit' on hyvää, pahaa mulle hän rakentanut! SITTAH. Sulle pahaako? Ei sitten paljon hyvää häness' ole! RECHA. On! oikein, oikein paljonkin! SITTAH. Ken on hän? RECHA. Hän kristitty on, mua lasna hoiti ja kuinka hoiti! Sit' et uskoisi!
Tämän vuoksi soisin kernaasti, ett'eivät jälkeenielävät koskaan uskoisi minkään mielipiteen johtuvan minusta, ell'en itse ole sitä julkaissut.
Kuka uskoisi, että täti on ruvennut kysymään Ewelynin neuvoa vaatettensa suhteen! Ewelyn ei ole uudestaan tahtonut lähteä mr Whitefieldiä kuulemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät