Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Silloin sen vaikutus on suurin", muistutti Katru. "Oikeen sanottu, Katruseni, oikeen. Pitihän meidän näyttää pitkää nokkaa ja tosiaankin se temppu on oivallinen nokan jatko", sanoi Kirri ja keskeytti lahjansa antamisen. "Kiitämme nöyrimmästi! Millä me olemme semmoisen hyvyytenne ansainneet?" sanoi Aina ujosti.
Se oli asia, jonka ai'oin sinulle sanoa," jatkoi hän, luoden ujosti silmänsä Lyyliin. Lyyli joutui hämilleen. Hetken perästä lausui hän: "Hannes! Toivotko sinä minulle kosioita?" Hannes vuorostaan hämilleen joutunna painoi silmänsä maata kohden hiljaa lausuen: "En todella toivo niin. Mielelläni olisin se itse, mutta mutta " "Mitä, mutta?" kysyi Lyyli lempeällä äänellä.
Tätä yksinkertaista puhetta kuullessaan ja tätä äkillistä liikettä nähdessään, Kenelm pysähtyi ja näytti miettiväiseltä ja hämmästyneeltä. Hän kääntyi ujosti: "Voitteko antaa minulle anteeksi kovat sanani? Minä luulin löytäväni virheitä teissä." "Ja siinä olitte oikeassa.
Hänenkin sydämeensä oli singahtanut toiwon säde, että hänen isänsä nyt oli pääsewä kauheasta tuskastaan ja epäilyksestään, ja se kipinä se jo niin paljon kirkasti hänen kaswojaan. Hän tuli tykömme ja kysyi ujosti, saisiko hän jo laittaa illallista. Isäntä näytti oikein säpsähtäwän tuosta kysymyksestä ja sanoi: "oikein, pikku Kerttuni!
Hän jupisi myöntyvästi, pudisti päätään tuontuostakin, ja näytti olevan hyvin mielistynyt kuvaan. 'Kuka on sen maalannut? kysäsi hän minulta. 'Vaivainen, sairas mieheni', vastasin ujosti ja toivoin, että hän sanoisi minulle muutamia kiitoksen ja rohkaisun sanoja. Mutta hän tähysteli minua vaan kiireestä kantapäähän ja kääntyi taas kuvaan päin.
Ole nyt meillä yötä ja mene huomenna otsoasi kotiin saattamaan." Pentti kiitti ujosti ja sanoi tehneensä työnsä welwollisuudesta, josta ei hänelle ollut tulewa mitään palkintoa, mutta Wilppu muistutti, että mitä hän kerran oli luwannut, sen täytyi pysyä ja tulla täytetyksi.
Ujosti saatoin hänelle puhua sisällisen kantani suurimmassa lyhykäisyydessään, vaan hän ymmärsikin sen heti paremmin kuin minä itse ja osasi antaa tehokasta lohdutusta. Sitte ilmoitti hän olevan sinä iltana kaupungissa evankelisten "uskovaisten" koolla heidän sitä varten varustamassaan rukoushuoneessa. Sinne kehoitti hän minuakin menemään.
Viimeiseksi hän kumartui tervehtimään äitinsä vierellä ujona seisovaa pientä Moosesta ja kysyi kädestä pitäen: »Mikä se olikaan sinun nimesi, minä en muista?» Mooses, virkkoi Mooses kainosti. Vai Mooses, mutta Aaroniko se tämä nöpökkä on, joka täällä äidin sylissä istuu? Ei ole kuin Matti, kuului Mooseksen suusta ujosti ja hän painoi päätään äitinsä kylkeen.
Heli oli tuonut lautasen ja opettaja istunut pöytään, ett'ei näyttäisi epäkohteliaalta. "Tuon minun Helini saatte sunnuntaikouluun oppilaaksi," sanoi Hukkanen tyhjennettyään kukkurapäisen lautasen. "Noo, teillä ei mahda enää olla paljoa oppimista," virkkoi opettaja, edes jotain sanoakseen. Tyttö ujosti vaan katsoi lautaseen alas. "Mitä!
"Olisi minulla, rakkaat vanhempani, teille yksi asia ilmoitettava", sanoi Aaro ujosti. Pitkällinen äänettömyys syntyi. Simon kasvot vaalenivat. "Ethän naimaan puuhaa?" sanoi tuokion perästä isä. "Niin jos siihen suostuttaisiin", vastasi Aaro arasti. "Ja morsiamesi sitte kuka on hän?" kysyi isä. Aaro ei vastannut kauvaan aikaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät