Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Torpan poika saattaa olla yhtä hyvä kuin vapaasukuinenkin, sillä ainoastaan tieto ja taito ja sydämmen ylevyys miehen jalostuttavat.» Tyyne ei puhunut mitään, hän vain taputteli isäänsä ja läksi sitte kamariinsa ajatellen: »Isäni on aina vain siinä uskossa, että Manni rakastaa minua, enkä minä henno ilmoittaa hänelle tämän toivon olevan turhaa »
ANTON. Niin, Tyyne, minu pite lehette paperi varhan hoomen aamu. Mine ei voi kauemmi. TYYNI. Minä yksin tiedän mitä se on sinulle maksanut. Mutta parasta on näin, usko minua, parasta on näin. Aivan kuin olisin pelastanut sinut jostakin... He ovat tulleet oikealle etualalle ja pysähtyneet. ANTON. Sano Tyyne ny minulle mite se sinu Tolstoi olis keskeny tekde tes asias? TYYNI. Niin, Tolstoiko?
Tuleeko papin, Herran palvelijan, joka seisoo kaikkivoivan Jumalan edessä, heittäytyä ihmisten vaikutusten, heidän kiitoksensa tai moitteensa alaiseksi? Ei, ei millään muotoa! Hän taivutti nöyrästi päänsä palavaan rukoukseen ja kun hän taasen antoi mustista silmistään lähteväin haaveksivain silmäysten harhailla hämärässä kirkossa, oli niissä rukousten alttarilla syttynyt tyyne kimallus.
Ilta tuli, jolloin oli lähteminen paroni S lle. Patruuna Palmu ja patrunessa ajoivat toisella hevosella, Manni Tyynen kanssa toisella. Kuu paistoi kirkkaana, tuhansia tähtiä tuikkaili taivaalla, ja härmäiset puut seisoivat somina valkoisessa viitassansa. Tyyne katseli luonnon kauneutta, ja kaikki oli hänen mielestänsä ylen ihanata.
»Pelkään hänen jo liika paljon pitävän veljestänsä», vastasi patrunessa. »Mannin sydän on aivan vapaa, tieto ja oppi ovat koko hänen maailmansa ja niin pitää olemankin, mutta kerran hän varmaankin näkee kukan, jonka hän omaksensa tahtoisi, eikä kukkanen kentiesi olekkaan Tyyne.» »Semmoista en minä ajattelekkaan. Tyyne on kaunis, saa myös hyvät myötäjäiset, ja ystävät he ovat olleet lapsuudesta.
Paroni S. kulki huoneissansa kohteliaasti puhutellen kaikkia vieraitansa, mutta hänen silmänsä katsahtivat useasti yhdelle suunnalle sinne missä Tyyne istui. Palvelijat kävivät edestakaisin salissa tarjoten virvokkeita, ja kun ensimmäiset herkut olivat nautitut, kuului viulujen soitto.
TYYNE. Eikä täällä ole kuin yksi ovi! Minä hyppään ulos ikkunasta. KALLE. Se on liian korkealla. Sinun täytyy piiloutua johonkin. Tuonne pöydän alle Ei, tänne sohvan taa . Ei, nyt minä tiedän! Tule tänne, pistän sinut tuohon kaappiin. Pian pian! TYYNE. Mutta jos minä siellä tukehdun? KALLE. Joutavata, eihän se kestä kuin muutamia minutteja eihän hän kauan viivy .
"Tommi," sanoi hän ja ojensi kätensä ikäänkuin tuli hänen siten pitää nuorukaista itsestään erillään, "vasten tahtoani olemme joutuneet tänne kahdenkesken, mutta koska luullakseni en toista kertaa saa näin sopivaa tilaisuutta, tahdon ottaa tästä hetkestä vaari ja pyytää sinua olemaan järkevä ja tyyne. Sen olen sinulle jo kerran ennen sanonut, etten minä ole mikään kelvotoin vaimo.
VIHTORIIN. Niin, ei ollut aikomus sitä niin pian julkaista, mutta kun siihen nyt on niin sopiva tilaisuus, niin . Eläköön! OSTAJAT. Eläköön! Sepä nyt hauskaa Sitähän me ajattelimmekin paljon onnea pitkää ikää ! TYYNE. Ethän sinä ole hyvin äkäinen meille, setä? Ja menkää naimisiin vaikka heti paikalla, että pääsen teitä näkemästä! KALLE ja TYYNE. Kiitos, kiitos!
»Itke, lapseni, mutta muista, että monta toivetta meiltä elämässämme haihtuu kuin saippuakellot ilmaan, ja meidän tulee kuitenkin jalosti pyrkiä eteenpäin. Hänen näin puhuessansa kuului porokellon ääni. »Nyt hän tulee», huusi Tyyne, »ja silmäni ovat punaiset itkusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät