United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siis jos mun sanani ei heikot liene, jos tarkasti mua kuunnellut sa olet ja pannut mielees, mist' on ollut puhe, lie osittain ees tyydytetty toivees, ja puun sa nähnet, jota hakatahan, ja munkin ymmärrät, ken äsken lausui: 'mi hyvin höystää, jos ei joudu harhaan'.» Kahdestoista laulu Tuon sanan viimeisen kun lausuneeksi ol' liekki armoitettu tuskin saanut, taas kiertää alkoi pyhä myllynkivi.

Hienoista kristalli-laseista tarjottiin ryyppy ja voita-leipää aterian aluksi. Silloin yski kapteeni, ikäänkuin olisi häneltä mennyt ryyppy väärään kurkkuun. Ovi lähimmäisestä kamarista avattiin samassa, ja sieltä samosi kolme miestä, joiden kasvoja naamikkeet peittivät, saliin. Silmänräpäyksessä tämä tapahtui; silmänräpäys vielä ja herrain kummasteleminen ja uuteliaisuus oli tyydytetty.

Nostelevat hienoisia etukäpäliään, nuuskivat ilmaa, tirkistelevät hetkisen mustilla silmillään ulos, ja kun pahin uteliaisuus on tyydytetty, antavat jälleen vallan kauhullensa, kääntyvät nopeasti takaisin. Mutta tuskin on yhden häntä pyörähtänyt pimeään, kun jo toinen suipponokka sukeltaa pimeästä esille.

Mutta kun uteliaisuus oli tyydytetty ja saatu tietää hänen nimensä ja ammattinsa, sai asumus katsojan mielestä heti toisen näön, ja kulkija kiiruhti askeleitaan, päästäkseen niin pian kuin mahdollista pois sen lähettyviltä, ihmetellen, että olikin saattanut mieltymyksellä sitä katsella.

Mutta jos he tahtovat saada sen heittiön politiikkiin, silloin minä, Jumala paratkoon, näytän hampaita, niin totta kuin minä olen Kristoffer BjörnholtYliopettaja oli tyydytetty. Hän oli keventänyt sydäntään. Hän tyhjensi kahvikuppinsa ja vaipui raskaasti takaisin tuoliinsa. Hänen piippunsa sammui ja putoisi lattialle.

Ja hän näki kuinka noihin äsken tulisina hiilinä hehkuviin silmiin kohosi vieno, surumielinen kimallus hän tuli siitä niin liikutetuksi, että tuskin saattoi kyyneliään pidättää. »Vain yhdellä asteella minä olen huomannut rakkauden kauniiksi», puhui nuori mies. »Vain silloin, kun sitä ei ole tyydytetty.

Vartia vastasi kopeasti: Tässä on sinulle päällikkö! En minä ole sinuun tyydytetty, penäsin minä. Annahan pitkä takki ylleni, kun on kylmä! Turkin saat kanssa! vastasi hän ivallisesti. Minulla on kylmä! sanoin jälleen. Olkoon vaan! tokaisi hän huolettomasti. Annatko sitte kahvia minulle? kysyin. Etköhän konjakkia pyytäisi! pilkkasi vartia. No annatko teetä sitten? Eihän sinulla ole rahaakaan.

Luontomme näet on senlaatuinen, että useat meille mielihyvää tuottavat seikat meistä ovat vain jonkun aikaa hyvät ja muuttuvat myöhemmin meille rasitukseksi. Tämän huomaamme etenkin juomisesta ja syömisestä, jotka ovat hyödylliset ainoastaan janoa ja nälkää tuntevalle, ja jotka ovat vahingolliset, senjälkeen kuin on tyydytetty mainitut tarpeet. Kaihosta.