Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. marraskuuta 2025
Mitä nyt on tehtävä?" huokasi Jaakko tuskissaan. "Sovitetaan loukattu mies ja lähdetään kotiin", sanoi Mari. "Niin, jos se on mahdollista, jos hän sopii", sanoi Jaakko ahdistuksessaan. "Hän sopii; sen sain jo illalla tietooni", sanoi Mari. Jaakko ei vastannut mitään. Hän tarttui vaimoonsa syliksi ja rupesi siinä itkemään, niinkuin pieni lapsi.
Nyt kysyttäisiin kestävyyttä, mutta jo alkavat ihmisvoimat väsyä. Kädet herpaantuvat, silmät tuijottavat jo tajuttomasti synkeyteen, sydän kutistuu kokoon, mutta vinhemmin viheltää myrsky, aluksen tuskissaan heittelehtäessä laidalta laidalle ja härppiessä yhä enemmän vettä sisäänsä.
Hän palasi siis kotiin ja odotti kaikessa rauhassa aina sydänyöhön asti. Mutta sitten hänen levottomuutensa ja pelkonsa kiihtyi kahta suuremmaksi. Hän ei uskaltanut itkeä eikä valittaakaan, sillä asiahan oli pidettävä naapureilta salassa, mutta sydämessään hän katui uteliaisuuttansa ja sekaantumistaan lankonsa asioihin. Hän valvoi tuskissaan kaiken yötä ja kiiruhti aamulla jälleen lankonsa luo.
Ja tuossa kulmassa seisoo muuan herra, joka kaikille ohikulkeville jakelee kirjasia, nimeltä: "Kiiruhda pelastamaan sielusi!" Täällä kantavat poliisit miestä sairasvaunuihin; hän on joutunut hevosten jalkoihin ja huutaa korkealla äänellään tuskissaan, mutta hän on ainoastaan yksi niitä monia tuhansia, jotka vuosittain joutuvat sen kohtalon alaisiksi.
Ja kun hän vielä tuskissaan, palavin sydämin katsoo ja näkee pitkiä sairasjonoja ohitse kulkevan, joutuu viimeiset vankkurit käteen, pysähtyvät ja poikkeavat myllyllen päin ja Annan silmät näkevät vaalean, haavoitetun Jaakon!
»Se on niin kauheata, kun minä sen nyt kokonaisuudessaan ymmärrän ja näen voimattomuuteni», valitti taasen Kyllikki. »Sinä olet yhä vieläkin kulkija ... ja minä olen heikko ... ja sinä karkaat minun luotani ... niiden luo, jotka sinua odottavat...» »Voi Jumala!» vaikeroi Olavi tuskissaan. »
"sinä tiedät, rakas ystäväni, ettei ole erittäin hauska mennä ulos päivällistä syömättä, vai kuinka?" "E-e-ei!" vastasi Dora heikosti. "Kuinka sinä vapiset, lemmittyni!" "Koska tiedän, että aiot torua minua", huudahti Dora surkealla äänellä. "Silmäteräni, minä aion vaan puhua järkevästi kanssasi". "Niin, mutta järkevästi puhuminen on pahempi kuin toruminen!" huudahti Dora tuskissaan.
Sitten hän kulki koko yön isänsä kartanolla itkien ja tuskissaan "taistellen Herran kanssa". Vasta päivän noustessa sai hän armon rukoilla ja kiittää. Mutta ensi kerran oli hän koko yön ollut ulkona talosta; ja kun hän astui tupaan, nousi äitinsä penkiltä ja tuli ankarana häntä vastaan.
Vuoden päästä, noiden monien surujen aikana, syntyi vaimolleni tytär. Kun se hetki joulun edellä lähestyi, tahtoivat kälyt käyttää taikasuoloja ja hakea noitavaimoja avuksi. Sitä en sallinut. Annoin akoille kyytiä ja vein vaimoni itse lämpimään riiheen. Kälyt panivat saunan lämmitä. Vaimoni vaipui tuskissaan käsivarrelleni.
"Voi hyvä Jumala mihin kiusaukseen minä poloinen olen joutunut!" sanoi Martti tuskissaan. "Itsepä sen kiusauksen olet tottelemattomuudellasi päällesi vetänyt etkö sinä kirjoita?" sanoi Kirri, kopasten Marttia kädessään olevalla halolla ronkkaan. "
Päivän Sana
Muut Etsivät