Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Ilmestyskirjan 17 luku oli nyt otettu lähemmin selvitettäväksi ja siinähän osoitettiin, että Johannes jo pari tuhatta vuotta sitten oli ennustanut tätä sotaa ja vihollisen lopullista, surkeaa ja säälittävää tappiota. »Verenkarvainen peto» oli näet Turkin valtakunta, joka yli neljän vuosisadan kuluessa oli itseään kristittyjen verellä tahrannut. Ja kutkapa sitten tuon pedon liittolaisia olivat?
Hän oli iso, lihava ihminen ja punanen kuin turkin pippuri. Hän oli siitä asti, kun hän oli leskeksi jäänyt, ollut kauheassa miehen saamisen halussa ja touhussa. Eipä kylässä ollut sitä naimisen hommaa, jonka välissä ei Susso olisi ollut, sotkemassa ja häiritsemässä rakastuneiden väliä, ja tunkemassa itseänsä heidän väliinsä.
Vihdoin tuli joululupa ja lopetti minulla surkeassa muistossa olevan ensimäisen lukukauteni seminaarissa. Isäni tuli pyynnöstäni hakemaan minua hevosella jouluksi kotia ja toi turkin tullessaan, jotta tarkenin lähteä matkalle. Muutamaa päivää ennen lähetti eräs tuttavani postissa minulle hyvänlaisen vaatepuvun lahjaksi, joten saatoin lähteä kotiväkeni näkyviin.
Rauha vahvistettiin, ja sultaani Ahmed'ilta tuli kirjoitus, jossa kohteliaasti, mutta vakavasti viitattiin kuninkaalle, että hänen piti ennen talven tuloa valmistaa itsensä matkaan, mennäksensä Puolan kautta takaisin kotihinsa. Kaikki mitä matkalla olisi tarpeen, rahat, miehet, hevoiset ja vaunut, piti hänen saaman Turkin hallitukselta.
Kulkee nokkaansa nipistellen ja akkansa mekkoa tiukemmasti ympärilleen käärien ja arvelee itsekseen: "Näinkö se turkki saatiinkin; menin turkin hakuun ja kadotin kauhtanankin ja kaupan päällisiksi tuon alastoman miehen kotia. Tästä muija ei suinkaan kiittele!" Muistellessaan eukkoansa, tuli Simon ikävä.
"Minkä?... tuonko turkin antoi?..." kysäsi ruustinna nauraen. "Eikä, kuin tämän alimmaisen..." Nyt koki Junnu repiä turkkireuhkaansa avonaisemmaksi ja saikin vihdoin vanhan ruskean haaratakin hännykset käsiinsä. "Tämänhän se antoi, pormestari ... jopa tämän..." "Hyvä mieshän se taitaa olla pormestari ... kiittävät sitä muutkin..."
Kun venäläiset 1916 olivat valloittaneet Turkin Armenian, oli tarkoitus, että venäläiset kasakkasiirtolain muodossa asuttaisivat tuon sodan ja turkkilaisten hirmutekojen autioittaman maan. Sotilaalliset syyt ne aiheuttivat myöskin Suomea vastaan toimeenpannun, maan venäläistyttämistä tarkoittavan sotaretken.
Vaan meissä turkin päältä katsoen oli tavallista harvinaisempata. Me kun väännyttiin reestä ylös kuin suuretkin herrat ja menimme pitäjän pirttiin, niin sielläkös oli suhisijoita. Sattuipa muutamalle niin karkeasti, että minäkin kuulin kun sanoi toiselle alta kulmainsa katsovalle ja piippuaan sytyttävälle toverilleen: »Tuossa se nyt höllöttää Harjulan Marin sulhanen.
Jahah, hän sanoi huomatessaan Jaanan. Missä minun turkkini on? Jaana auttoi turkin hänen päällensä. Mutta hänestä tuntui kuin ei toinen enää ollenkaan muistaisi häntä ja hänen asiaansa. Vanha herra pani kalossit jalkaansa. Jaana katsoi hänen hommiaan levottomasti. Tehän lupasitte puhua rouvalle, hän sanoi. Mitä niin? kysyi vanha herra hajamielisesti. Että minä pääsisin pois täältä.
Englannin nähtiin äkisti ylenevän ja pääsevän yhä enemmän kilpailijansa Hollannin edelle; poispäin loivat odottajat silmänsä voipuneesta ja poljetusta Espanjasta; pois hajanaisesta ja veltostuneesta Saksasta; pois itsekkäästä ja itseään hävittävästä Puolasta, ja katselivat mielihyvällä Turkin vallan alkavaa heikkoutta tuon Euroopan pelätin, jota ei kukaan enää säikkynyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät