Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
"Muori pyytää tarjota meille kirkkoryypyn, suvaitsetteko", lausui kirkon kuudennus. "Eihän tuo pahaakaan tee." "Ei tämä aine tee pahaa, vaikkei niitä kaikkia viinojakaan voi juoda, mutta tämä onkin oikeata rännin tekoa. Näettehän siinä on oikea kaupungin korkkikin; ennen tuommoinen korkki maksoi Pietarissa kopeekan. Paljokohan ne nyt maksanee?" Minä en sanonut tuota tietäväni.
Se oli harmillista, kun velaksi oli ottanut tuopin hinnan ja vielä vähän kahviinki. Tuota hän meni toisinaan ääneensä puhuen ja toisinaan ajatellen ja väliin ajatukset kääntyivät harkitsemaan: tulleeko koko puuhasta mitään? Uskoi hän siitä lopulta tulevan, koska taas ääneensä virkkoi: "Mutta on siinä nyt jo alku.
"Mutta nyt olivatkin jo kaikki intiaanit kerinneet perille, ja ennenkuin Pandy olisi ennättänyt aseistaan ampua kaikki laukauksensa, olisivat he jo tuota pikaa ratsastaneet nurin hänen uupuneen hevosensa ja poljettaneet hänet itse puolivillien ratsujensa jalkoihin.
Matti ymmärsi, että äidin hermot pitkällisen rasituksen ja jännityksen tähden olivat siksi riutuneet, että hän ensisijassa tarvitsi lepoa. Mutta että myöskin äidin olisi *nälkä*, se hänelle nyt vasta ensikerran oli juolahtanut mieleen ja samalla uneksivasta tilastaan herättänyt eloon lämpimän rakkauden henkäyksen tuota kalpeata, kärsivää hyväähenkeä kohtaan.
Kun ajattelin, kuinka lähellä ijankaikkisuutta olin ollut, niin en voinut muuta kuin kiittää Herraa hänen sanomattomasta armostaan, joka ei tahdo syntisen kuolemaa. Armonaikaa oli minullekin pitennetty vielä, ja kun tuota ajattelin, rupesivat kyyneleet virtana vuotamaan poskiani pitkin. Minä painoin pääni vaunun tyynyjä vastaan, etteivät muut huomaisi liikutustani.
Hän laski menonsa ja melkein olemattomat tulonsa ja oivalsi, ettei käynyt päinsä näin jatkaa enää. Silloin hän päätti tehdä nopean ratkaisun ja ruveta asianajajaksi. Silloin hän olisi myöskin mielellään mennyt naimisiin. Mutta kun hän tuota asiaa lähemmin ajatteli, hän huomasi itsekin, miten mahdotonta, miten naurettavaa se olisi ollut hänen nykyisessä tilanteessaan.
Ne eivät ole olleet mukana Noan arkissa! «Vanhimpamme» niitä tuskin hyväksyisi ne eivät hänen mielestänsä ole kyllin vanhoja; ne ovat tulleet uunista juuri tänä aamuna! «Pikku neitimme» on itse valinnut sinulle kauneimmat ja täyttänyt niillä leipäkorin. Saa nähdä eikö assessorikin hyväksy tuota »kotileipää»?» j. n. e.
Kun he siitä taas lähtivät etemmäksi, niin sanoi "obessikkain" päällikkö Simolle: "mihinkäs sinä nyt olet pannut kuormasi, kun tässä re'essä on nyt näin vähän." "Se tämä tuota ... minun hevoseni on semmoinen lekkerimaha, että se söi niistä heinistä enimmät puolet. Sätin minä vähän niitä takatuloksikin." "Elä vaan valehtele! Sinulla oli jotain kiellettyä tavaraa" ... puristeli päällikkö Simoa.
Voisinpa panna vaikka henkenikin vetoon, että jo olette kerjinneet suututtaa tuota puolta tusinaa köyhiä munkkeja tuossa veden-ympäröimässä häkissä, ja että teitä on kielletty hautajaisissa läsnä-olemasta?" "Niin onkin, poikani", vastasi Karthausilainen, "ja suuresti epäilen, tokko heidän vihansa sallii minun edes viipyä koko tässä seudussa.
Rahtilaiset katselivat pieksämistä rauhallisina, lapset juoksentelivat ympäri tupaa, vaimoväet itkivät ja Anna Liisa veti Ihalaistaan takin liepeestä, rukoillen: »Ihalainen... Kuule, Ihalainen!... Elä nyt tapa tuota eto ketaletta, Ihalainen!» »Kova se on tuo Ihalainen vainajanakin tappelemaan!» ärähti muuan rahtilainen. »Kova!» murahti siihen toinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät