Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Kun Helena ei vastannut, sanoi rovasti hetken mietittyänsä: Antaahan olla, jätetään tämä kysymys toistaiseksi ja katselkaamme ensiksi, mitä Jumala laissansa käskee ja kieltää. Rovasti alkoi nyt opettaa kymmentä käskyä koettaen jokaisesta erikseen johdattaa häntä synnin tuntoon. Ensimäisinä tunteina käytiin näin läpi ensimäiset viisi käskyä.
Kuinka paljon hän olikaan puhunut tälle naiselle pötyä elämän hetkellisyydestä ja taiteen katoamattomuudesta yön nopeasti häipyvinä tunteina! Kuinkahan paljon pötyä muut puhuivat samalle naiselle! Ja kuinka paljon pötyä oikeastaan mahtuu taiteilijan naismalliin? Hän lähti kaupungille.
Se oli kyllä armosanoman lahjomatonta julistusta ja vakavaa kutsumista, mutta jokapäiväiseen elämään ei hän sitä sovittanut, tuohon elämään, joka juuri nytkin mitä erillaisimpina tunteina sykki noissa häntä ympäröivissä sydämmissä. Esitelmän päätyttyä ehdotti muuan, että laulettaisiin joku "rakas siioninvirsi", kuten ehdottelija sitä nimitti.
Hän on tunteensa osannut kirjoittaa paperille hywässä järjestyksessä meidänkin nähtäwäksi; minä tunnen myös samallaista, mutta ne pysywät täällä sydämessäni yksinkertaisina tunteina." Sen lausuttuaan ukko näytti waipuwan sywiin mietteisiin.
Voi, kuinka surkeaa! Miten monta ammuitte?" "Heti ensi tunteina luullakseni seitsemän laukausta. En ampunut vialliseksi ainoatakaan lintua. Mielestäni olin murhannut kylliksi, ja senjälkeen olin vain muuten mukana." "Aha, tunnustittepa sentään murhanneenne." "Eipä kieltoni taitaisi paljonkaan auttaa. Olen huono asianajaja. Mutta ampuahan minun täytyi.
Nyt hänen oli annettu jo tietää, ett'ei hän ollut isäntä enää oman omaisuutensakaan ylitse, jonka hän oli taloon tuonut, sitä wähemmin sen, jota hän oli lähtenyt saawuttamaan. Kaikki ne asiat pyöriwät katkeroina tunteina sekaisin Asari raukan sydämessä ja niitä miettiessä ja punnitessa lisääntyi kuumuus hänen sydämensä polttawassa hiilloksessa.
Minä istun valveilla tämän yön. Aion piirtää ja kirjottaa. Tyttö nyökkäsi, väkinäinen hymy huulilla, katsoi häneen kuumeesta kirkkain silmin, kuiskasi hyvää yötä ja nukkui pian. Adelsvärd sytytti öljylampun ja kynttilän. Istui pikku Mariasta poispäin kääntyneenä ja piirsi yön tunteina erästä sommittelua pastellilla ja hiilellä.
Epätoivo, jota hän viimeksi kuluneina tunteina oli kokenut, sai hänet pitämään tätä suloista suruttomuutta, tätä paisuvaa kevätvoimaa jonakin ihmeellisen kauniina ... jonakin, joka muistuttaa auringonnousua, kun kaste kimaltelee ja elämän ihanuus avautuu ihmiselle synkän, unettoman yön jälkeen...
Mutta ne tulivat takaisin yhä uudelleen ja yhä uhkaavampina, ja unettomien öiden pitkinä tunteina, kun kuume tulisimmin poltteli, kaikui lakkaamatta hänen korviinsa pieni, varsin pieni sana: kuolema, kuolema! Voisiko niin tapahtua, voisiko näin nuori ihminen kuolla?
Eihän se ole niin vaarallista, vai mitä?» »Hän oli kärkäs lupaamaan, hän tahtoi tehdä minulle mieliksi ja kenties myös itsekin saada hetken, jota oli suloinen muistella.» Niinä tunteina, jolloin hän odottaa runoilijaa sykkivin sydämin, hän ruoskii itseään kaikilla rankaisevilla sanoilla siitä, että on pyytänyt häneltä tällaista rikosta sovinnaisia tapoja vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät