United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ainahan minulla toki on Aatulle antaa. Kun, näet, vielä muistaa tätiään! Istuhan nyt, että saan tämän vellipadan pois tulelta, ei sen enää tarvitse kauan kiehua." Aatu oli kuin tulisilla hiilillä. Hänelle oli joka silmänräpäys kallis. Viimein täytyi hänen ruveta hämmentämään velliä, siksi aikaa kuin täti haki rahoja kätköistään.
Hän nousee rauhatonna ylös. SIHTEERI. Hän ei vielä tule! Ja minä olen kaksi tuntia jo odottanut, kynä kädessä, paperit edessä, ja juuri tänään olisin niin mielelläni tahtonut päästä aikanaan irti. Olen kuin tulisilla hiilillä. Minä töin tuskin maltan pysyä yhdessä kohti. "Ole tunnilleen täällä", käski hän mulle vielä lähtiessään; nyt ei hän tule.
Mutta," lisäsi hän, naurahtaen: "tiedätkös mitä tämä oikeastaan merkitsee?" "Mitäs se merkitsee?" "Kuvan alle sopisi kirjoittaa": "Vesille venosen mieli tervatuiltakin teloilta." "Ai; kuinka kaunista!" huudahti Anni, ja paikalla oli kaunis lause kuvan alle kirjoitettu. "Onpa tuohon vielä jatkoakin," nauroi isä ja katsahti maisteriin, joka oli kuin tulisilla hiilillä. "Jatkakaa isä." "Tahdotko?"
Kerro nyt jo, muuten kuolen uteliaisuudesta. En kerro, ennenkuin sitten vasta. Sano edes, ketä se koskee. Kylläpähän kuulet. Anni ei malttanut rehellisesti syödä sinä päivänä. Hän oli kuin tulisilla hiilillä. Selma oli vielä pöydässä, kun hän jo saapui. Hän sai odottaa hyvän aikaa. Selaili albumia ja kirjoja Selman kamarissa ja ihmetteli, mitä salaista Selmalla mahtoi olla kerrottavanaan.
Hän oli kuin tulisilla hiilillä ja rauhoittui vasta sitten, kun pääsivät alas avonaiselle maantielle. Verkalleen he astuivat kaupunkiin päin ja puhelivat. »Omani olet, pieni sirkkuseni, parin vuoden päästä, aviopuolisoni, armaani, jota suojelen ja säilytän kaikilta maailman myrskyiltä, jota rakastan ja käsilläni kantelen, puolustan henkeen ja vereen saakka. Kunpa se aika jo pian tulisi »
"Ilkka?" huusi Anna, waipuen istualleen tuolille ja hengittäen raskaasti. "Jumalan tähden, elkää puhuko niin kowasti, neitsyt. Minä olen joka paikassa kuin tulisilla hiilillä, minun päälläni riippuu jouhen nenässä teräwä miekka, jonka yksi ainoa waromattomasti puhuttu sana woi pudottaa ja saattaa halkaisemaan pääni." "Ja teidän asianne minulle?" kysyi Anna hiljemmin.
Hän heittäytyi polvilleen keisarinnan eteen, tarttui hänen kapeaan käteensä ja peitti sen tulisilla suudelmilla. Teodora veti sen hiljaa pois. "On hyvin varomatonta, Aleksandros", sanoi hän nojaten kaunista päätään taaksepäin, "laskea rakastaja sisään pukeutumisen aikana. Kuinka runoilija sanookaan: 'Kaikki kelpaa kauneuden lisäämiseen.
Se on totta, ja enon tähden myyn koko roskan kuudestasadasta, sanoi Paul veitikka silmissään, sillä häntä huvitti sanomattomasti yhä edelleen paistaa vanhusta tulisilla hiilillä. Mutta oletko aivan mieletön? Huolinko minä sinun kultakappaleestasi, jos se edes onkaan kultaa, mikä vielä on sekin todistettava! Pidä omasi; en tarvitse sitä. Niin kuin eno vain tahtoo. Minullekin se on ihan yhdentekevä.
Niin tapahtui, että samana aamuna kun laiva oli lähtevä valtamerta kyntämään, kävelivät vielä Kokka ja poliisit melkein rinnakkain sillalla, edellinen kuin tulisilla hiilillä, toiset terävästi tarkastaen kaikkia laivalle aikovia ja kynsien korvallistansa. Laiva oli sataman suulla ja sinne oli mentävä pienemmällä höyryaluksella. Jo tuli alus sillalle, ja köysi heitettiin.
Maria pyyhki silmistään tulevata kyyneltulvaa ja oli kuin tulisilla hiilillä. Mutta Kaarlo, hän ei voinut sitä sietää: hän lohdutti armastaan, sanoen: