United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
«No niin, Herran nimeen, me jäämme tänne!» huudahti laamanni hypähtäen pystyyn ja ojensi kätensä rakkaalle joukollensa, ja kyyneleet nousivat hänelle silmiin. «Me jäämme tänne, lapset! Mutta se ei estä teitä näkemästä Tukholmaa ja nauttimasta siitä mikä on kaunista ja hauskaa. No, Jumalan kiitos, lapseni, että tunnette olevanne onnelliset täällä. Uskokaa, että se tekee minut onnelliseksi!
Hän läksi leikkaamaan ensimäisiä kunnia-seppeleitänsä, ja niitä saikin hän runsaassa määrässä; mutta pää-kaupunkiansa Tukholmaa, jolle hän niin nuorena käänsi selkänsä, ei hänen pitänyt enään koskaan näkemän. Mutta nyt ei kukaan ajatellut sitä; me sotamiehet, me vain olimme hyvällä halulla ja iloitsimme, saada tavata vihollista, joka niin ylpeästi oli härsytellyt meitä.
Iltapuoleen päivää, jonka tapauksesta pappilassa vasta olemme kertoneet, palasi Amanda Rytilään. Kummallisesti oli eukon pakinat saanut hänen muuttumaan. Hän oli iloinnut, kun ajatteli että hän pääsisi suurta maailmaa katsomaan; iloinnut niin, että hän kodissansa ei suuresti muistanut surua, minkä eroominen Liinasta ja pappilasta saisi hänelle. Mutta nyt ei hän Tukholmaa muistanut.
Puutarha tuottaa enemmän rahaa kuin puoli hyvää kontua, se kun on lähellä Tukholmaa, missä vihantakasvit, hedelmät sekä yksin kukatkin menevät hyvästi kaupan edulliseen hintaan...
No niin, vastarintaa ei laivaväestön luonnollisesti käynyt yrittäminenkään ja hetkistä myöhemmin olivat he vankeina suljetut kanssiin. Ohjasin laivan jauholotjien luo, jotka kiinnitettiin »Kristiinan» perään. Vielä saman päivän iltana olimme saaliinemme matkalla Tukholmaa kohti. Minä ajan yksinäni venäläisen laivaston pakosalle. Oli päästy kevääseen vuonna 1719.
Aavistan hänellä olevan itselleni jotakin hyvää... Niin oikein! Hänellä olikin! Kirje sinulta, Eevaseni! Et voi vielä määrätä lähtöpäivääsi! sepä vasta ikävää! Mutta tulethan pian Jumalan kiitos siitä! Sinä rakastat Tukholmaa; niin minäkin! Tukholma on suonut sinulle iloa; tahtoisin syleillä sitä siitä; kuitenkin etupäässä sentähden, että Tukholma nyt laskee sinut ja suo minun syleillä sinua.
Jumala varjelkoon sinua, sydänkäpyni. Hyvästi! Jos olisi nyt, kun puisto vielä oli lehdetön, Brunnsvikin pienen metsästysmajan ullakon ikkunasta tarkoin katsellut tornien ja savupiippujen harmaita haamuja, jotka tuolla kaukana lännessä edustivat Tukholmaa, olisi ehkä voinut erottaa erään Kuningattarenkadun varrella sijaitsevan ison talon katon.
Näin nyt nähtyämme miten syviä jälkiä kärsitty vääryys jätti Juteinin mieleen pitkiksi ajoiksi tulisi meidän seurata hänen toimiansa senkin jälkeen, kun hänen toiveensa v:na 1810 keväällä saada valtion virka raukesi. Näitten toiveittensa raunioilla ei Juteini itkeä ruikuttelemaan ruvennut, vaan kävi kesällä samana vuonna Tukholmaa katsomassa, koska hänelle näyttää tarjoutuneen tilaisuutta siihen.
Että oli kysymys jostakin suuresta ja valtakunnalle vaarallisesta valtiollisesta salaliitosta, sen hän piti varmana asiana. Mutta mitä oli hänellä täällä tekemistä? Ja mitä tämä kaikki merkitsi? Eihän toki aiottu siirtää Tukholmaa lautoilla pois ja rakentaa kuninkaan asuntoa toiseen osaan valtakuntaa?
Oi, miten vanha Pirkko meidän muiden muassa tulee onnelliseksi, kun saa nähdä sinut jälleen. Hän niin pelkää sinun menevän naimisiin ja jäävän «tuohon pesään», joksi sanoo Tukholmaa. Henrikin saamme pitää yli joulun. Mutta sinun täytyy tulla meille avuksi ilostuttamaan häntä. Hän ei ole iloinen niinkuin ennen. Minä luulen tuon kireän välin, johon hän on joutunut Stjernhökin kanssa, häntä kalvavan.