United States or Democratic Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Yksinkertaista, mutta mukavaa" se sananparsi näkyi tulleen pääsäännöksi Kerttulassa. Otan raitaisen kretonkihameeni ylleni sanoi Meeri, joka kiireimmiten harjasi lyhyeksi leikattuja hiuksiansa. Hän ei milloinkaan tuhlannut aikaa ajatellaksensa pukuansa. Täti neuvoi minua ottamaan sinisen puseroni ja mustan hameeni kertoi Helka.
KAUPPANEUVOS. Ooh, se on vaan konttoristini, aika velikulta, hänkin. Se tahtoo sanoa, hän se juuri onkin velikulta, eikä Valter, joka pohjalta on hyvä ja rehellinen, niinkuin sen tuhannesti olen jo vakuuttanut. Hänessä ei ole mitään muuta vikaa, kuin että hän siellä Helsingissä on tuhlannut rahoja vähän liiemmästi. TOINI. Ja tuo Heikki ei siis myöskään saisi meitä nähdä?
Yksi tuhannesta on kerran avaruudessa seuraava hetkeksi naaraan jälkeä, joka ei koetakaan paeta. Se riittää. Tuo puolueellinen voima on äärimäiseen asti, mielettömyyteen asti tuhlannut kuulumattomia aarteitaan.
Näin ympäri ajelehtien hän usein tapasi Orionia ja iloitsi hänen reippauttansa. Orioni oli pitkä, vartaloltaan solakka nuorukainen, jonka kauneutta kiitettiin aivan erinomaiseksi. Kummako siis että häneen kaikki nuoret naiset rakastuivat, ehk'ei hän puoleltansa heille paljon huomiota tuhlannut, sillä metsästys oli hänelle kaikkea muuta rakkaampi.
Jos sitte Luoja suo jokapäiväisen runsaan toimeentulon jollekin, tulee hänen osata omaisuuttansa käyttää hyödylliseen ja siunaavaiseen tarkoitukseen eikä tuhlaavaisuuteen ja turhaan ylöllisyyteen. Niinkuin minä olen sinun omaisuuttasi tuhlannut, Malakias. Anna se minulle anteeksi. ILLI. Sydämmestäni Susanna sen anteeksi annan.
Täytyihän sitä alkaa tehdä totta tästä elämästäänkin, jota oli monet vuodet niin joutavaan tuhlannut. Ei häntä ainakaan nyt mikään muu huvittanut. Ja kun hänellä vielä oli kesken eräs ranskalainen teos, johon hänen täytyi tutustua, ennenkuin voi aineeseensa ryhtyä, alkoi hän selailla sitä siitä kohden, mihin se oli laivasta noustessa keskeytynyt.
Pilgrim nuhteli itseään katkerasti sen tähden, että hän oli tuhlannut koko päivänsä lapselliseen leikkiin. Hänellä oli koko aikana ollut niinkuin jonkunlainen aavistus vaarasta, joka häntä veti Morgenhaldeen, mutta hän oli saanut sen voitetuksi ja rauhoittunut ristipoikansa parissa.
OLAVI: Hyvä, hyvä. Nyt täytyy minun vain pyytää Rankosta auttamaan teitä matkakapineitteni kantamisessa sinne. RANKONEN: Kyllä minä... OLAVI: Niin, nähkääs, se arkku on hiukan raskas. OLAVI: Ei sitten tällä kertaa muuta kuin: kiitokset edeltäpäin. Siellä on vähän tuomisia sinullekin. MAUNU TAVAST: Mitä? Ethän jälleen liene tuhlannut vähiä varojasi kirjalahjoiksi minulle? OLAVI: Olenpa niinkin.
"Se on varsin mieleeni", lausuin minä. "Hevonen ja seurue odottavat portilla." "Minä olen valmis teitä seuraamaan milloin hyvänsä." "Niin kiire ei kuitenkaan liene", sanoi enoni. "Te syötte kai eineen luonamme, herra luutnantti Gérard" "Keisarin määräyksiä ei täytetä sillä tavoin, hyvä herra", sanoi husaari ankarasti. "Olen jo muutenkin tuhlannut aikaa liiaksi.
Mikä kuiskas sen hälle, ken päiviänsä oli tuhlannut halvimpahan hintaan, niin hälle, ken uhmaten kunniansa oli pannut rakkauden halveksimaan, ja kuin soturi vanhoja arpiansa, oli uhalla näyttänyt sydäntään, jost' ei versonut kukkanen yksikään? Mikä kuiskas sen hälle, ken vieraan lailla oli kotia, rakastettua vailla ja kuin tuulessa kuivien lehtien soi lentää päivien, vuosien?