United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Te puhutte toiveista", sanoi tämä hymyillen, "ettekä todellisuudesta. "Jos Belisarius laskee maihin, olen minä ensimmäinen liittymään häneen. "Mutta hän ei laske maihin. "En luota Bysanttiin. Keisari ei pidä sanaansa." Cethegus pelasi rohkeata peliä. Mutta hän ei voinut muuta. "Sinä erehdyt. Kenties keisari täyttää lupauksensa, ennenkuin luulettekaan. Belisarius on laivastoineen Sisilian luona."

Nyt olisi hän voinut katsella sitä kuinka kauan tahansa, nyt ei hän enää pelännyt, että se tuo hänelle muistoja pettyneistä toiveista tai herättää kaipausta milloinkaan toteutumattomista, niinkuin niin monta kertaa ennen, kun hänen itku kurkussa ja sydän pakahtumaisillaan täytyi yht'äkkiä paeta pois tässä istumasta.

Mitä kaikkea muhammedilaisen maailman salaisimmista harrastuksista ja toiveista mr Donovan tällä matkalla oli saanut onkeensa, on tietymätöntä. Varmaa on, että hänen syvä asiantuntemuksensa oli saattamaisillaan hänen nimensä miltei legendansepitysten alaiseksi Egyptissä ja Arabiassa.

Jotta en yhtäkään lukiani toiveista, joita suinkin aavistaa saatan, jättäisi täyttämättä, tahdon nyt myöskin tuosta henkilöstä tehdä kuvauksen.

Minä pyysin hänen ilmottamaan mieltänsä selvemmin ja hän nyt kertoi, että Holt oli ollut hänen luonaan, ja että tämä, mainittuaan lääkärin vähäsistä tulevaisuuden toiveista ja että "myöhäseen tehdyt avioliitot ovat mielettömyyksiä", oli pyytänyt isää kysymään minulta, olisiko ehkä minulla halua ottaa osaa hänen toimensa hoidosta.

Emäntä tillahti itkuun ja lähti huoneesta ulos. Esa pyysi sitten yösijaa isännältä, joka sen mielellään lupasikin, ja sitten maisteltiin hiukan "sydänmaan tuliaisia". Isäntä ja Esa rupesivat keskustelemaan keskenään vuodentulon toiveista, mutta äänetönnä istui Kalle. Häntä näet iletti vähän isännän ja emännän äskeinen riita ja jopa hän vähän katui, että oli lähtenyt koko yökuntiin.

Meidän ei sentähden tarvitsisi, hän toimellisesti lisää, huolehtia noista pikku-asioista, jotka jo olivat suorassa. "Oi poikaani, poika-parkaani," sanoi äitini laskien huokauksella kirjeen pois kädestänsä, "hän on aina yhtä rikas hyvistä aikomuksista ja iloisista toiveista." Kirjetten tullessa isäni oli poissa, ja hän ei lukenut niitä, ennenkuin tänäpänä.

Hänen isästänsä tuntui ikäänkuin olisi poika herjennyt olemasta itsekaltaisenansa. Hän tunsi että ennen kaikkia perin-juurinen asuntopaikan muutos oli tarpeellinen, eikä katsonut mitään paikkaa niin soveliaaksi kuin Britanniaa. Mutta samalla kuin hän lähti takaisiin sinne, samalla hän luopui kaikista toiveista pikaisen viran-ylennyksen suhteen; vaan Labeo oli alkanut pitää sitä vähässä arvossa.

Siellä istuu heitä laumoittain illan suussa tarinoimassa päivän tapahtumista ja pitämässä puhetta huomisista toiveista ja uusista yrityksistä.

Tohtori Selmer, harteva, lihavanlainen vanhus asettui nojatuoliin, hänen rouvansa ruustinnan viereen. Hetkisen juteltiin yhdessä suotuisasta suvisäästä ja vuodentulon toiveista. Sitten herrat vetäytyivät omalle puolelleen. Tohtori asettui sohvan nurkkaan, rovasti keinutuoliin vastapäätä. Vasta nyt tunsivat he kumpikin asiain olevan niinkuin olla piti.