United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän tuli niin toivehikkaana kuin voi olla ainoastaan elämän keväällä, ja valmiina taisteluun olemassa olosta, sillä nyt oli menneet vaivat kestetty ja tulevaisuus oli viitotettuna ja selvänä hänen edessään. Oma koti, josta ei tarvinnut maksaa vuokraa, ja palkkaa kuusisataa markkaa puhdasta rahaa.
Sijoitusta etsivä ulkomainen pääoma sai taas luottamusta Venäjään ja oli, niinkuin Witten aikana, toivehikkaana mukana sen uusissa yrityksissä. Vuosina 1909-1913 syntyi 1,379 uutta osakeyhtiötä, joissa paitsi englantilaista, saksalaista ja ranskalaista oli osallisena myöskin paljon belgialaista pääomaa.
Ja vaan joitakuita kuukausia myöhemmin, vuonna 1792, lähti Ludwig van Beethoven tutusta vanhempainsa huoneesta, toivehikkaana ja odottavaisena mennäkseen silloin niin loistavaan Wienin keisarin-kaupunkiin.
Hän näytti tässä toimessaan Ellin mielestä niin tyytyväiseltä, iloiselta, ja mieheltä, joka toivehikkaana ja tyyneesti katseli tulevaisuuteen. Ajattelikohan hän enää koskaan, mitä oli tapahtunut heidän välillään, tuumi Elli, ajattelikoon häntä? Ei tuntunut siltä, ja tämä ajatus painoi päivä päivältä yhä syvemmälle hänen sydämeensä pienen pistävän okaan.
Ja syvältä, kiihtyneitten tunnelmainsa alta, hän kuuli kuin vangitun, suruisen lintusen valitusta: "koskaan en enää voi olla iloinen, kuten ennen kevään ja unelmain aika on ohitse!" Näitä ajatellen astui hän jälleen Ruotsin maalle, jonka hän niin toivehikkaana oli jättänyt.
Hän tuli unelmiensa maailmasta, toivehikkaana ja epäitsekkäänä; ei aavistanut hän, että häntä kotona linnassa odotti jääkylmä oman voiton pyynti; sitä vastustaakseen olisi hänellä pitänyt olla miehen voima ja vanhuksen kokemus, eikä hänellä ollut muuta asetta kuin sydämensä, joka uhkui alakuloisuutta, onnea ja surua. Mestari Aatami odotti häntä suuressa salissa. Nuorukainen hänet tuskin huomasi.
Teidän jaloista sydämmistänne tuntuu hyvälle kuulla että Saara nyt kuolee katuvaisena, mutta toivehikkaana; laupeuden isään hän nöyrästi luottaa. Armeliaisuuden käsi on maan päällä suojellut lapsuuteni päivät; myöhemmin se on nostanut kuolevan pääni ja vuodattanut sydämmeeni uuden, paremman elämän: se on johdattanut minut toivomaan taivaallisen armahtajan laupeutta.
Tyytyväisenä ja toivehikkaana meni hän sinä iltana lapsenkamariin, sillä Margy oli tottunut siihen, ettei hän nukkunut illoilla ennenkuin isä tuli sanomaan hyvääyötä ja oli kuullut hänen iltarukouksensa.