United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun tämä kerta on päätetty, tuntevat he, että Jumala on puhuva näitten jumalallisten lehtien kautta suoraan kaikkein ihmisten sydämeen, ja saarnamiehet ja tohtorit saavat palata halpaan ja alhaiseen virkaansa. Atlantin kertomus. Chriemhild ja minä olemme aina olleet perheen vähälahjaisimmat lapset eikä meissä ole ollut mitään erinomaista, niinkuin toisissa.
Oikeustieteen tohtorit antavat opetusta laissa ja oikeudessa eri hinnoista, mikä riippuu riita-asian laadusta; esim. huonon ja väärän asian puolustamisen, taikka, niinkuin Kreikkalaiset ennen sanoivat, parantamisen taidon opetuksesta ottivat he palkkioksensa kaksikymmentä sterkulaattia; jota vastoin opetuksesta ja neuvosta oikean asian puolustamiseen ei tarvitse maksaa kuin kymmenen sterkulaattia.
Ylioppilaat ja useat porvarit vastaan-ottivat tämän ilmoituksen vahvoilla suostumuksen-osoituksilla, ja muutamat professorit sanoivat kokonaan hyväksyvänsä sitä; mutta toiset tohtorit ravistivat päätänsä, ja moniaat lähtivät kohta pois ja mutisivat vihaisesti mennessään.
"Mutta ettekö pelkää", joku kysyi häneltä; "että loukkaatte Jumalaa, kun kiellätte Hänen sanansaattajiansa, jos sentään nämät profeetat olisivat Häneltä lähetetyt?" "En minä luule", hän vastasi tyvenesti. "Siksi kuin tohtorit vakaantuvat asiasta, minä en mielestäni voi pakoittaa Vapahtajaani, jos pysyn kiinni vanhassa sano massa."
Yrjö viittasi häntä lähenemään hiljaa. "Tohtori," virkkoi Aina viimein, silmiään nostamatta. "Minkätähden olette niin paha?" "Samaa sanoitte eilenkin, ja niin ikävätä kuin onkin kuulla tuota, niin hauska mun on muistaa sanoneenne, ett'eivät kaikki tohtorit kumminkaan ole pahoja. Ja hän ei ole paha." "Kuka?" "Saanko sanoa?" Aina peitti korvansa käsiinsä. Se oli samaa kuin "sanokaa."
Vähitellen heistä toinen toisensa perästä vetäytyi pois, ja ainoastaan kuninkaan henkilääkäri tuli vielä korkeimmasta käskystä joka päivä kyselemään sairaan tilaa ja määräämään niitä lääkkeitä, joita tohtorit antavat, kun ovat menettäneet kaiken toivon ja tahtovat vain niin kauan kuin mahdollista pitää potilasta hyvällä tuulella.
"Masentavaista kuulla tuota," sanoi tohtori hyvin alakuloisena. Niilo tuli sanomaan jäähyväisiä. Hänen äänensä värähteli, kun hän hellästi kysyi Ainalta, luoden häneen lempeän katseen: "Kuinka voitte nyt, Aina?" "Kiitos, hyvin," vastasi Aina ja, ojentaessaan Niilolle kätensä, punehtui hieman. Ovella kysäsi Yrjö vielä Ainalta: "Sanotteko vieläkin, että kaikki tohtorit ovat pahan-ilkisiä?"
Hän houraili myötään, mieli oli aivan häiriötilassa ja viimein hän makasi tunnotonna kaksi päivää. Ja tohtorit eivät voineet tehdä mitään rauhoittaakseen vanhempia; tuo tauti oli niin omituista laatua, etteivät he itsekään sitä ymmärtäneet. Kahden vuorokauden kuluttua tuli Yrjö kuitenkin jälleen tuntoon.
"Niin, sairas olen, hyvinkin sairas," virkkoi hän vaipuen taas alas penkille ja kätkien päänsä käsiin. Gunhild seisoi hetkisen ja katseli häntä ääneti. "Kuinka suuri on vajaus?" "Gunhild, mitä tarkoitat sinä? En ymmärrä sinua." "No, herra pormestari, älkää olko niin kopea. Sairaanhoitajia ei ole ylenkatsottava kipeänä ollessa. He voivat usein auttaa paremmin kuin hienot oppineet tohtorit.
"Sanoitko, että minä menin esiin, ennenkuin kukaan muu? Kuinka! ennenkuin kaikki hurskaat miehet ja tohtorit ja esivaltalaiset? Elsa, lapseni, mitä minä olen tehnyt? Mutta minä en ajatellut itseäni eikä ketään muuta. Minä kuulin vaan hänen äänensä kutsuvan itseäni; ja mitä minä voin tehdä muuta, kuin mennä? Enkä minä todella nyt huoli, miltä se näytti!