United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sielullenneko luulitte sillä autuuden voittavanne? MATLENA. Voi Silja, minkä teitte. Parhain keino saada häntä todenperästä pahantekijäksi. TOPRA-HEIKKI. Ettekö ymmärrä sen vertaa? Minä kysyn, ettekö ymmärrä, missä tilassa hän on, kun sieltä palajaa. Kuka huolii vankina ollutta työhönsä semminkään? Kuka ottaa häntä huoneihinsa asumaan? Kuka pitää häntä enää ihmisenä? Kuka uskaltaa tulla likelle?
Antakaa hänen olla vapaana, me lähdemme Amerikkaan yhdessä, ijäksi päiviksi pois koko maasta, ei tarvise peljätä, meistä ei ole haittaa kenellekään. Kuulkaa minua, hyvät herrat! Mitä hyötyä siitä on, jos panette hänet linnaan, ei hän muuta kuin paatuu siellä ja kovettuu, ja sitten kun pääsee vapaaksi, hän ehkä todenperästä on paha, jota hän ei nyt ole, jos häntä oikein tuntisitte
"omanpa henkeni kieltä ne puhuu honkain humina ja luonto muu itse en sydäntä hillitä taida, riemusta soikohon raikas suu " Eivätkä he voineet hillitä sydäntään, vaan lauloivat kaikki yhteen ääneen: hoi laari laari laa, hoi laari laari laa kaikuu mun suloinen Suomeni maa Niin juuri, sanoi Kalle. Mutta olettekos todenperästä kuulostaneet kuinka se hongikko humisee?
Heillä on myöskin jumalien asunto-paikkoja ja temppeleitä, joissa jumalat todenperästä ovat asumassa; he saavat jumalien ääniä kuulla, niiden ennustuksia ja ilmestyksiä havaita ja kanssakäymistäkin niiden kanssa harjoittaa; auringon, kuun ja tähdet he näkevät semmoisina, kuin ne todellisuudessa ovat, ja kaikki heidän muu onnellisuutensa on näiden mukainen.
»Kyllä minäkin kaipasin, vaikken ennättänyt vielä mitään sanoa», ilmoitti pormestari Lagander. Apteekkari Leistén vaan myhäili; hän piti itsensä liian vanhana tämmöiseen. »Tietäisitte, kuinka usein teitä todenperästä kaipaamme», jatkoi Lagander. »Ja kuinka syytämme Karellia siitä, että seuraelämä on muuttunut ikäväksi ja kuivaksi.» »John parka! Millä tavalla sen hänen syykseen saatte?»
No kuulkaa sitten, sanoi Katjusha. Teidän täytyy jättää minut, sen minä sanon todenperästä. Minä en voi. Jättäkää se kokonaan, sanoi hän vapisevin huulin ja vaikeni. Niin se on. Ennen menen vaikka hirteen. Nehljudof tunsi, että tässä Katjushan kiellossa oli inhoa häntä vastaan, sovittamatonta loukkaantumusta, mutta oli myöskin jotain muuta, hyvää ja tärkeätä.
"Todenperästä siis, Simmias, haluavat filosofian oikeat harrastajat kuolla, ja vähimmiten kaikista ihmisistä on näille kuolleena oleminen peloittava. Mietipä asiata seuraavaltakin kannalta.
»Ettekä paheksi, vaikka olen näin vapaudessani?» »Tuota ette todenperästä kysy. Se oli vaan pieni vero, jonka annoitte entisille katsantotavoille.» »Entisille?» »Niin sanoin; sillä tietämättänne, tahtomattanne niistä jo alatte irtautua.» Alman täytyi se itsekin myöntää. ei hänen maailmansa enää ollut sama kuin ennen.
Sanopas, hyvä moralisti, eroanko suurestikin niistä naisista, jotka pitävät itseään miltei pyhimyksinä siveellisessä suhteessa? Minä otan vaan niin kauvan kuin minulle vapaasta tahdosta annetaan, he taas valvovat etuaan ja vaativat että mies sitoutuu heitä elättämään koko ikänsä, vaikk'ei hän enää heistä välittäisi rahtuakaan. Sehän minusta taas todenperästä häpeällistä olisikin.
Sillä arvelenpa, että, jos tuo suuri yleisö olisi saanut tämän kuulla, tämä sen mielestä olisi ollut aivan oikein sanottu filosofeista; ja mitä meidän kansalaisiimme tulee, niin olisivat he varmaan taipuvaiset myöntämään että ne, jotka ovat filosofiaan puuttuneet, todenperästä haluavat kuolla, sekä ett'eivät he ensinkään ole tietämättömissä siitä, että ne ainakin ansaitsevat kuolla."