United States or Kenya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaimonsa oli semmoinen tytön tyllerö, hymyhuuli ja naurusuu, sievä tihrusilmä... Se oli iloinen joulu, juhla jos juhla. Lipeäkalat ja riisiryynipuurot. Niitä herkkuja oli joka joulu, kun hän oli vielä työmies. Sitten taas ensimmäinen joulu, kun oli jo poika perheen jatkona ja ilon teränä. Janne sommitteli silloin ensimmäisiä sanoja: isä, äiti.
Nenälleen lasit tihrusilmä panee, Nähdäkseen häntä; imettäjä lörppä Poruttaa vetotaudin kakaraansa, Hänestä rupatellen; parhaan vartin Likaiseen kaulaans' sitoo kyökkipiika Ja töllistämään ylös seinään kämpii; Rahit, kuistit, ikkunat on täpötäynnä; Katoilla, harjoill' istuu kahdareisin Väkeä kaikenlaista, jotka silmin Hänt' ahmii kaikki; joukkoon tunkeilevat Papitkin, harvoin nähdyt, koittain saada Pukaten paikkaa; hunnutetut naiset Siloiset poskipäänsä, joilla puna ja valkea käy sotaa, alttiiks suovat Himoisen Phoibon tulisuudelmille.
Toinen niistä, lyhyt, tihrusilmä starikki, asettuu eteeni, nykii minua paidan hihasta ja turisee jotakin venäjäksi. Vastaan sanoilla, joita toistaiseksi parhaimmalla menestyksellä kykenen käyttämään: Nje panimaju pa ruski! Vihdoin keskeyttää äijä turinansa ja lausahtaa suureksi ällistyksekseni: A montako shiul paitaa? Oletteko suomalainen? vastaan minä ihastuneena toisella kysymyksellä.
Ja mitä minä hänen puheitaan kuuntelen? Ja hänen koreitaan kannan? Hän aikoi riistää ne, heittää ne menemään, kun näki Juhan tulevan järvellä. Hän pyörähti sinne, riensi rantaan, kiinnitti juoksuaan. Mutta tottahan se oli puhunut totta oli puhunut. Semmoinen oli Juha poloinen, juuri semmoinen: pitkäselkä, tihrusilmä, länkisääri, märässä sarkatakissaan kuin takkuinen koira.