Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Minä olin alkanut puhumaan, mutta pian vaikenin minä. "Tiedättekö te, miksi minä olen niin iloinen?" sanoi hän, "niin iloinen, teidät nähdessäni? Miksi minä teitä tänään niin rakastan?" "Noh miksi?" kysyin minä ja sydämeni lakkasi sykkimästä. "Minä rakastan teitä sentähden, koska te ette ole rakastunut minuun.
Täällä ne kumminkin ovat nurkissasi, tiedetäänhän me. ANTTI. Tiedättekö? Vai niin! No, tehkää sitten hyvin ja etsikää, herra poliisi. OTTO. Sängyn alta, esimerkiksi, ja sitten tuolta uunin päältä. Eivätköhän, paholaiset, vaan olekin kiivenneet sinne? HEIKURA. Tuon pojan minä varmaan näin äsken Mäki-Matissa. OTTO. Minut? Taisipa tulla nyt pieni erehdys. Mäki-Matissa en ole käynyt moneen päivään.
JUHANI. Lukkari tai suntio, suntio tai lukkari; minä vaan tahdon sanoa, etten kuulu siihen kunniaan, minulla ei ole valta kiekua kirkossa kuin aamukukko orrella eikä pöyrytellä poikaköllien saivaristoa. Ja jos mielitte kuulla suustani oikein totuuden... Tiedättekö kuinka virolais-ukko Korkki sanoi Hämeenlinnan viskaalille? LUKKARI. No kuinkaspa hän sanoi?
PUMMI. Tiedättekö, mitä siellä on sisällä? KALLE. E-e-eihän siellä mitään ole! PUMMI. Eikö kauppiaalla siis ole mitään pitovaatteita. Ei suinkaan hän niin ilman voi olla? KALLE. Jaa niin niin, pitovaatteita? Luulin, että tarkoitatte niin, kyllähän siellä. PUMMI. Mitenkä te niin kummalliselta näytätte? Mikä teitä vaivaa? KALLE. Olenko minä kummallisen näköinen?
Kalvetustautisten ja hermoheikkoisten leikkeleminen on hulluutta, sellainen teko ansaitsisi kuritushuonevankeutta! Kaikkialla, kaikkien yhteiskuntaluokkien keskuudessa ansaitaan rahaa tuolla kauhealla teollisuudella, hedelmättömyyden luomisella. Mitäkö se merkitsee, jos on yksi nainen vähemmän, yksi puoliso tai äiti? Mutta tiedättekö, kuinka pitkälle jo on menty?
Voisi luulla, että kaikki täällä on kivettynyttä ja kuollutta mutta kuitenkin pyrkii elämä kaikkialla näkyviin." Hän pysähtyi. "Tiedättekö, neiti Inger-Johanna, mitä nyt haluaisin?" Entinen sala-iva oli jo kadonnut hänen kasvoistaan.
Eräänä aamuna kello kuusi tuli saman talon keittäjä kauhistuneena noutamaan minua, me hiivimme takatietä seitsemänteen kerrokseen, jossa hän asui yhdessä tuon pienen palvelustytön kanssa. Ja tiedättekö, mitä minä näin toisessa sängyssä?
ANTON. Hä toisen komppanin miehet; tukkesivat sauvutorven katolla ja panit oven takalukkoon. PATRIK. Ettekö saa häntä sieltä ulos? ANTON. Kärsimystä, kunnioitettava kapteeni; kyllä minä täältä vähitellen tulen. PATRIK. Vai näin te tahtositte elää, tansmestarit! Kyllä sitten kelpais. MAURA. Armahtakaat häntä, herra! PATRIK. Jotka olemme Europan sivistyneimpä kansa. Tiedättekö siitä, te siat?
Sillä tiedättekö, se on semmoinen maa, jossa kahvi on niin sakeaa, että lusikka pysyy kupissa pystyssä, ja kun he kaatavat kermaa sekaan, niin heidän täytyy sitä keritsimillä leikellä.
Kompakti massa, jossa ei yksilötä voi huomata. Jotain semmoista, jota silmä kyllä pintapuolisesti havaitsee, mutta jota ei sen koommin pane mieleen. Tiedättekö miltä tuntui minusta kun yhdessä liitelemme valssin sävelien mukaan? Tuntui kun olisimme kahden kesken koko maailmassa, ei muita ollenkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät