Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
»En ole löytänyt vielä niin hyvää», sanoi Kaapo, sovitellen rääsyjänsä, jotka tappelussa olivat vielä kurjemmiksi riutautuneet. »Minkälainen puukko sulia on, Esa?» Hän meni Esan ääreen ja rupesi tämän tupesta puukkoa vetämään. Kaapo katseli ihaillen kuusituumaista kiiltävää terää. »Kelpaisiko se?» »Mukiin tuo nyt menisi paremman puutteessa.» »Kas tällaista», näytti Ella omaansa.
Kulkekoon se perintönä suvussasi, ja minä lupaan sinulle, että häntä, jolla kirveeni on, seuraavat onni ja tyytyväisyys hänen rehellisessä työssään. Kiitos teille, taattoseni, vastasi kapteeni iloissaan, ja oli hyvin ymmärtäväisen näköisenä tutkivinaan vanhan kirveen terää.
Ei osaa paha haltija sitä vastaan varautua, ei tiedä, missä se väijyy, sen tähden se karttaa ja pelkää sitä, jonka luulee taikoja taitavan. Loihtua ei enää paha haltija pelkää; ennen pelkäsi, kun oli voimaa miehissä, mutta nyt on voima miehistä poissa, ei ole terää silmässä, heikkoja ovat hengeltään. Ja yhä useammat hylkäsivät vanhan tiedon ja liittyivät Reidan väkeen.
Hänen toisessa kädessään välkkyi paljastettu veitsi. Tämän liikkeen hän oli tehnyt silmänräpäyksessä, mutta yhtä pian oli Albert rynnännyt hänen kimppuunsa ja vääntänyt veitsen pois hänen kädestään, ehtimättä kuitenkaan sitä ennen estää terää sattumasta vasempaan käsivarteensa. Tuskasta ja epätoivosta huudahtaen tyttö riistäytyi irti kauheasta äidistään.
Olethan sinä ihana, sinä pohjolan kesäinen päivä, sinä ainainen aurinko, jota kaikki linnut laulavat, jota jokainen runo ylistää; loihdithan sinä lehden puuhun, kukan maahan, teetät terää viljalla ja kypsytät ja tuleennutat; olethan sinä kaikin puolin hyvä ja hyödyllinen ystävä.
Lauri kirosi, mutta ei saanut siihen oikeata terää. Mutta Anterosta oli tämä kohtaus kuin vapautus. Oli kuin hän olisi saanut mieluisensa potkun ja hyvin ansaitun. Kun Lauri ja Antero pimeänä iltana ajoivat Kontojärven pappilan pihalle, näkivät he rovastin paitahihasillaan istuvan selin ikkunaan takanaan kynttilä, jonka valossa hän luki jotain.
Menisi vielä mukiin, jos ne ainoastaan salamoisivat, niinkuin kirjotekoinen tikari auringossa, mutta ne haavoittavat ja tappavat kuten sekin, ja pahinta on, että asianomainen itse pitää kiinni kahvasta ja sysää kaikin voimin terää sydäntään kohti. Kuten sanottu, kulki Albert uneksien eli unissaan, mikä lienee melkein samaa.
"Mitä on elämä?" sanoi vielä kerran Swart, "se on aivan kuin harava ilman hampaita, kuin aura ilman terää, kuin koira ilman häntää. Ja minä näytän sinulle sen toteen, naapuri. Tänään me olisimme olleet, Jumala ties, kuinka kaukana, ja nyt me istumme tässä kuin kaksi narria rankkasateessa". "Sinä olet oikeassa", sanoi Witt, "tässä me istumme odotellen, kunnes sade on mennyt ohi.
Aiottu Pohjolan retki päättyy kuitenkin kesken sangen surkeasti. Uroot eivät saakaan tilaisuutta koettaa kalpojensa terää kaltaisiinsa vihollisiin. Pohjolan emännän lähettämä pakkanen jäätää heidät kiinni meren selän keskelle. Siinä ei auta Lemminkäisen voittoisa miekka, siinä ei Lemminkäisen mahtava loitsutaito.
Maa kasvoi kaikkialla täydeltä terää ja maanmies sai kaikkialla korjata runsaan sadon. Ruis Metsälammen rämeelläkin kasvoi vankasti ja notkuen kantoi se kullan keltaisia raskaita ja täysinäisiä tähkäpäitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät