United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä pusersin hänen miehuullista kättänsä jälleen ja sanoin hänelle, että sitouduin tekemään tätä niin hyvin, kuin minun oli mahdollinen. "Minä kiitän teitä, Sir", vastasi hän. "Siinä teitte ystävällisesti, että kohtasitte minua. Siinäkin teitte ystävällisesti, että seurasitte setääni tänne.
Niin teitte, armollinen herra. Siinä kukkarossa oli kuusikymmentä pistole'a, missä on se nyt? Se toimitettiin kansliaan, armollinen herra: luultiin sen sisältävän väärää rahaa. No niin, hanki takaisin kukkaro, ja ota ne kuusikymmentä pistole'a. Mutta, armollinen herra, kanslia ei anna takaisin enää mitä se on saanut käsiinsä.
No, minä lensin ylös sängystäni ja menin katsomaan ulos akkunasta, aivan niinkuin te teitte herra pormestari, kun me seisoimme teidän talonne edustalla, ja nyt minä näin koko kapinan.» »No hyvä», sanoi pormestari, »mitä te sitten näitte? Puhukaa joutuin mitä tiedätte, ja tulkaamme nyt kerrankin itse asiaan!» »Mitä minä näin? Minä näin koko salaliiton, koko vallankumouksen!»
Mielessäni kaikuivat sanat: "Mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, sen Hän antaa teitte", ja siihen luottaen poikkesin tiepuoleen, laskeusin suuren kiven suojaan ja rukoilin Jumalan heti toimittamaan minulle paikan kauppapuodissa sekä lupasin siinä toimessani olla uskollinen ja nöyrä. En kumminkaan voinut olla vakuutettu rukoukseni kuulemisesta.
Virran juoksua seurattiin kuitenkin yhä eteenkinpäin. Melkein mielettöminä nälästä, varastivat Stanleyn miehet ruoka-aineita maan-asukkailta. "Miksi sen teitte?" kysyi Stanley. "Se ei ollut meidän autettavissamme", sanoivat he. "Herra, me kuolemme nälkään". Muutamien päivien matkan jälkeen kuului taas koskien kohina.
Se oli rikos. Te löitte uskonnonopettajaanne korvalle, tekö? huudahti Ester innokkaana ja kohottautui seisalleen. Niin. Olin silloin vielä lapsi. Mutta mistä syystä te sen teitte? Ihan vähäpätöinen syy. Hän sanoi minulle, että valehtelin, vaikka minä puhuin totta, selitti Rikberg tyynesti, ja lisäsi hetkisen kuluttua: hän nimittäin olisi tahtonut, että olisin valehdellut. Vai niin, sanoi Ester.
Saapuu vuosisatain yöstä joskus viesti miesten työstä, jotk' on olleet entisiä, sankareita mennehiä, urohia kansan kahden, kahdenpuolen Suomenlahden. Minkä teitte, varmaan pysyy. Kerran Eestin heimo kysyy, myöskin suku Suomen puolen: elänkö ma vaiko kuolen? Silloin tulee kansaa kaksi toisillensa tuttavaksi. Eikö riitä? Milloin saamme liittoon meidän kahden maamme?
Miten ollakaan, minä kavahdin seisaalleni ja päästin hätähuudon. »Miksi sen teitte?» hän kysyi katsellen minua tutkivasti. Hänellä silminnähtävästi ei ollut aavistustakaan meidän täälläolostamme. Minä huomasin sen ilokseni. »Missä tarkoituksessa luulette minun näin menetelleen?» minä kysyin puolestani. Tosiaankin olin kömpelö siihen aikaan.
Siinä olette oikeassa: ainoastaan raa'at. sivistymättömät ihmiset voivat viinan orjiksi joutua, siis sivistystä, kouluja! ASSESSORI. Teitte järkevän ja viisaan päätöksen, joka tuottaa teille kunniaa, sillä olettehan jos asia onnistuu melkein niinkuin koko koulun perustaja. Lahjoitus-kirja on valmiina ja rahat saatte kunnankokouksen jälkeen. IV. Kohtaus. Entiset.
"No mitäs te silloin teitte?" kysyin. "Ka me vietiin hänet kasiirmiin, pappi siunasi ruumiin, tehtihin arkku ja nyt hautahan viedään." Nuo viimeiset sanat toivat mukanaan syvän huokauksen. Vainajalla näkyi ystäviä olleen. "Tunnetteko te hänen kotioloistaan?" kysyin taasen. "Ka miks'en minä niitä tietäisi, kun naapurista olen," sanoi mies. "Kyllähän siellä surkiasti on asiat."