Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Vai menet sinä joululuvalle kotiisi. Sano paljon terveisiä. Minulta ei tule niin vähän ajan tautta mennyksi kotiin, tuntuu mieluisemmalta täällä-olo. Sinunhan on toista, jolla on koti kaikin puolin hyvä. Kirjoita sitten jolloinkin ja jos näet
Tässä on sisarelta ompeluksia, veisin, jos Iitu joutaisi... Ka, miksei. Eihän sitä taas nyt niin kiirettä ole hänelläkään. Minä sitten tästä kylään pistäyn. Hyvästi vain. Hyvästi. Hyvästi. Tuhannet kiitokset ruustinnalle ja maisterille itselleen, kun nyt rupesitte meidän tautta vaivaa näkemään. Eihän tämä vaivaa ole eikä mitään. Hyvästi. Hyvästi.
Olisin minä toki tuonut, sanoi Viija. Kyllä minä sen tiesin ja eikä se enää näin ikämiestä oma janonsa hyvin hätyytäkään, vaan välistä sattuu toisenkin tautta janottamaan, haasteli puhemies nauraen. Vai niin, kummasteli Viija, ja vanhat sanovat että vettä ei vihalla juo, eikä toisen tarpeella? Aivan oikein, vaan eihän siltä ole pakko juoda, sanoi puhemies.
Mutta sitä ei ollut myöskään turhan tautta tuhlattava, vaan näytettävä ainoastaan juhlatiloissa, kuten koko talonväen myöhään yöllä joistakin kutsuista kotiin saapuessa tai jonkun pojan tai tyttären palatessa usein vuosikausien jälkeen maailmalta. Ja silloin se lähtikin häneltä oikein täydestä sydämestä!
Runojen keräämisen etelä Inkerossa olen jo pannut al'ulle, ehkä Runoseppien kontistani välein loputtua sekä muidenkin asiojen tautta läksin Wenjo'elta ja Saariista tuota huokeata rantakulkua myöten tänne Pietariin suuremmille kirjakassoilleni.
Olisi siinä tullut rengittäkin toimeen, jos isäntä itse olisi pysynyt kotosalla ja tehnyt työtä. Viljaa olisi aina piisannut omiksi tarpeiksi, oman maan kasvusta, jos ei olisi myöty. Simo kumminkin aina möi ja osti, kuten kauppias ainakin. Niin se oli eläintenkin laita. Välistä oli sata määrä lehmiä, välistä taas ei ollut läävään asiaa lehmien tautta.
Hän sai sisällisen halun puhua, vaikka ei oikein jaksaisikaan ja vaikka sanat tahtoivat voimain puutteessa kurkkuun takertua. Kelvottomain ihmisten tautta minä olen saanut kärsiä, aloitti hän. Toisen katon alla nyt asun, kuin kerjäläinen. Armoissaan hoitavat syrjäiset... Semmoiset vanhat päivät minulle on kasvattini laittanut.
Aatu on heittänyt työn toimet aivan leväperään ja on ruvennut kauppailemaan kaikkia talon tavaroita, kun vaan sattuu ostajia. No siinä se on kerran maailmassa ihmisen hedelmä. Vie, vie sinä... Malinen ruopi päätään ja noitui. Taitaahan ne velatkin sitä ahdistella, jos tuo sen tautta, sanoi Anna Liisa. Vaikka kolmasti, niin onko tuo sitten maksamista.
Eivät mitkään päivälliset olleet koskaan saaneet häntä osoittamaan hyväntahtoisuutta, jota hän ei tuntenut. Kuin hän oli voittanut itsensä vaarallisten ruokien suhteen, tuli hän hyvälle mielelle, mutta ei hän sen tautta ollut taipuvainen säästämään lähimäistään.
Kävimme jälleen suuntaan vasempahan, kuin hekin, katsoin vaikerrusta vaivan. Mut tautta taakkansa tuo lauma raukee niin hiljaa kulki, että seura uusi meill' oli joka jaksannalla jalan. Siks sanoin Mestarille: »Etkö löytäis jotakin, jonk' ois tuttu työ tai nimi, jos käydessämme silmin sinne vaanit?»
Päivän Sana
Muut Etsivät