Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. toukokuuta 2025


Sellaisen konstin hän tiesi, että saa neulan, silmineulan pysymään veden päällä kuin puutikun. »En välitä», sanoi Aukusti halveksivasti, veti aapisen taskustaan ja jatkoi: »Neuvo, millä konstilla olet oppinut lukemaanSanteri ällistyi: »Millä konstilla lukemaanNyt pannukakku jäi saamatta! Sillä eihän hän tiennyt mitään konstia olevan lukemiseen oppimisessa.

Nuoruudessani, kun olin kasvatettavana jesuiittain luona, juurrutettiin mieleeni nöyrä ja avulias tapa korjata kaikki tieltä löytyvät esineet, vaikka se nyt ei enää oikein tahdo soveltua päällikkötoimessani. Mutta tavaksi se on minussa jäänyt." Hän veti nahkaisen ratsaskintaan taskustaan, samanlaisen kuin siihen aikaan yleensä käytettiin.

"En minä huoli hukata aikaani joutaviin enkä myrkyttää mieltäni niin epätietoisten ja kätkettyjen jälkien etsiskelemisellä", sanoi hän. "Minä olen Jumalan kädessä. Onko teillä muita todistuksia tai merkkejä?" Wallenstein veti kintaan taskustaan. "Korvani ja tämä käsine!

Muistelen kertomuksen loppuneen Uudenkaupungin rauhaan, jolloin ihmiset tulivat taas järkiinsä, vastasi koulumestari, vetäen hänelle ominaisella arvokkuudella siniraitaisen nuuskanenäliinansa taskustaan.

Hän veti taskustaan vanhan-aikuisen kellonsa ja katseli sitä miettiväisenä. Tämä oli aikoinaan sinun veljesi kello. Volumnia; muistathan? sanoi hän alakuloisesti. Se on ollut seurakumppalinani monta pitkää vuotta. Minun pitää kaiketi antaa se sinulle takaisin, mutta kovasti minä olen sitä kaipaava.

Sitte otti Susanna kiireisesti taskustaan hän kävi vielä vanhassa, sinisenkirjavassa, lyhyessä hameessaan, mutta tukka oli täysikasvaneen tavoin ristin pienistä, sinisistä lasihelmistä, jota minun piti kantaa kaulallani lähinnä rintaani silkkinauhassa, jonka hän myöskin veti esiin taskustaan. Taskustaan, joka oli täytetty kaikenmoisella, veti hän sitte, hetkisen etsittyään, pienet saksit.

"Joskin Saarelan Pekka on syyttänyt Elsaa, niin ei yksi vierasmies mitään vaikuta", huomautti Juhana. Yrjö veti taskustaan paperin, avasi sen ja piti sitä Elsan silmien edessä. "Ah", huusi neitonen ja vaipui veljensä jalkojen juureen. "Oi Yrjö, rakas veli!

Itsehän käskit ne minun antamaan. Aivan oikein, minä olen liian hyvä; lyhyesti: kuinka paljo on jälellä? Kaksikymmentä viisi pistole'a, sanoi d'Artagnan. Ja minulla, sanoi Athos, vetäen vähän pientä rahaa taskustaan, minulla... Ei ole mitään? Ei, kunniani kautta, tai ainakin niin vähä, ett'ei sitä kannata ottaa lukuun. No niin, lasketaanpa, kuinka paljo meillä on yhteensä. Porthos?

"Olen kyllä varustettu todistuksilla", sanoi Holmes ottaen taskustaan muutamia papereita. "Tässä on tuosta avioparista valokuva, joka on otettu Yorkissa neljä vuotta sitten. Takasivulla on: herra ja rouva Vandeleur, mutta helposti voitte tuntea molemmat, jos nimittäin olette nähnyt tämän naisen.

Veisata ei uskallettu, mutta sanaa selittelivät siinä hiljalleen ja vuoronperään Paavo ja Pohjanmaan papit. Silloin alkoi kuulua ääniä ja askelia ikkunan alta. Eivät sitä muut ehkä olisi niin miksikään älynneet, mutta ukolla oli aavistuksensa, ja hän huusi yht'äkkiä: »Kortit pöytään, eikö täällä kellään ole korttejaMuuan poika löysi taskustaan kortit ja vei ne ukolle.

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät