Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Lääkärin talo oli torin varrella, pieni tosin, vaan komein koko kaupungissa; rakennustavaltaan erosi se jyrkästi kaikista muista kaupungin taloista. Se oli uudenaikainen, palkongeilla ja monilla nurkilla koristettu huvila, takana ruusupuita kasvava pengermä.
Talo ei näyttänytkään tulevan kovin paljon kulumaan tämän omaisen olosta, sillä emännän eväskirstu oli niin laitojaan myöten lastattu makuisimmilla ruoka- ja juomatavaroilla, ettei vielä viikonkaan päästä olisi viimeinen kannikka käsiin käynyt, vaikka kaikki joukot olisivat siitä syöneet.
Isäntä istui pöydän lähellä olewassa keinutuolissa, keinutellen itseänsä siinä hiljallensa. "Mitäs wieraat nyt tykkääwät tästä meidän talostamme ja muusta elämisestämme?" kysyä mällisti isäntä yhtäkkiä. Wieraat ällistyiwät niin, ettei heillä ollut sanaa suuhun tulewaa ja katsoa wilkasiwat toisiansa kysywästi silmiin. "Hywä talo, hywä elämä", sanoi nimismies wihdoin.
Sitten koppasi tauluneuvonsa ja meni ulos, missä kaikuvasti huusi: "Kaikki mun mieheni matkaan!" Silloin ponnahti pirtin ovi auki ja pilvenään rupesi sumppuutumaan iloisia miehiä ulos. Kartanolle tultuaan Kytölän iloinen renki remahutti raikuvan laulun: Järven rannalla punanen talo ja valkonen akkunalauta, siellä on pojan oma henttu, ja ämmäin kiukku ei auta.
Kivet paukkavat kuin tulinuijat mennessään pohjaa myöten veden viskeleminä. Siellä on toisella rannalla talo vain muutamia metriä rannasta. Jos vesi saa tehdä työtään eikä tule kovempaa maata vastaan, ei ole kestävä kauan, ennenkuin talo suistuu koskeen.
Jos sitte rupeaisin taloista tarkoin puhumaan, niin jatkuisi siitä tarinaa koko ijäkseni ja jäisi kesken vielä sittekin. Muutamia taloja oli semmoisia kuin jos kallio hakattaisiin nelisnurkkaiseksi ja siitä sitte tehtäisiin talo. Erään puiston reunassa oli talo kaikkia muita uhkeampi.
Se nainut, mieheni yliopistokumppani, on meidän lähimpänä seuranamme saa nähdä, millainen on vaimo. Hän kuuluu olevan kasvatettu Genevessä. Provasti ja hänen vaimonsa puhuvat ainoastaan ruotsia, lapset ovat Helsingissä kouluissa, koko talo autio ja hiljainen. Hän jo pitkän matkan päähän haisee jankutukselta ja kuihtuu vähäarvoisuudestaan, jota katsoo sallimuksen vääryydeksi. Kas siinä näytelehti.
Näkyi sinne mäen takaa pappilan murros-katto, mutta mäen huipulla lukkarin punainen talo, suuri kirkonkylä, ja tuolla kuusien helmassa pitäjän kivi-kirkko, juhlallinen, komea.
Sinun juuri pitää sanoa, teenkö siinä hullusti vai viisaasti, että tahdon sinut..." "Mitä nyt..." "Vaimokseni. Niin, toden totta, älä nyt vain sano minua suureksi narriksi! Mutta totta se ihan on: minä rupean keväällä itsenäiseksi mieheksi. Eihän se oikea muuttoaika ole ennenkuin syksyllä, yhteinen muuttoaika tietysti. Mutta talo on otettava vastaan maaliskuun puolivälissä.
Eikä kauan viivy, ennenkuin rouvakin sinne hupenee, ja pian ovat piiatkin perässä ja talo autiona. Kanarialintu vain häkissään pyrähtelee ja on herennyt melun tähden laulamasta. Kaikki ne, joilla on jalat, ne nyt rantaan rientävät.
Päivän Sana
Muut Etsivät