Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Viikko sitten hän kirjoitti vaimolle ratkaisevan kirjeen, jossa tunnusti itsensä syylliseksi ja sanoi olevansa valmis vaikka mihin sovitukseen tahansa, mutta pitävänsä kuitenkin, vaimon oman hyvän vuoksi, heidän suhdettansa ainiaaksi katkaistuna. Tähän kirjeeseen hän odotti, vaan ei saanut vastausta. Se seikka, ettei vastausta tullut oli osaksi hyväkin enne.
Hän kieristelee kasvojansa kauheasti, kun hän linjoittaa tuota luvunlaskukirjaa; ja nyt hän luo silmänsä sivullepäin riviämme myöden alas ja me notkistumme kaikki kirjojamme kohden ja vapisemme. Silmänräpäys jälestäpäin katselemme häntä taas. Joku onneton, joka on havaittu syylliseksi virheelliseen laskuun, lähestyy käskystä häntä.
"Keisari oli armossaan peruuttanut kuolemantuomion ja määrännyt, että rikollinen sokaistaisiin, ajettaisiin maanpakoon erilleen Antoninasta ja hänen omaisuutensa riistettäisiin. "Bysantti oli kuohuissaan tuon tuomion johdosta. "Ei kukaan muu uskonut häntä syylliseksi kuin keisari ja tuomarit. "Mutta kukaan ei voinut todistaa hänen viattomuuttaan eikä muuttaa hänen kohtaloaan.
Mikä oli ensimäiseksi liikahtanut sydämmessä: ensinkö hän oli säälinyt Maslovaa, vaiko ensin muistanut omat syntinsä, oman kehnoutensa juuri siinä asiassa, mistä syytti toista, siitä hän ei ollut selvillä. Mutta yhtäkkiä ja ihan samaan aikaan hän sekä tunsi itsensä syylliseksi että sääli toista.
Niin, tosiaan hyppi, skorpiooneja tämän kristillisen rakkauden miehen suusta. Salaisimmat ajatussynnitkin osasi hän rangaista, yksin sellaisetkin, jotka eivät vielä olleet vilahtaneetkaan hänen ajatuksiinsa ja joihin hänen sentään tällä hetkellä täytyi tunnustaa itsensä syylliseksi. Nyt tuli kaikki, kaikki selväksi!
"Koko kaupunki on kapinassa, herra!" huudahti hän. "Stefanus raastetaan kivitettäväksi... Viimeinkin hänet on todistettu syylliseksi pilkkaan ... useat todistajat ovat valalla vannoneet kuulleensa hänen pilkkaavan Mosesta ja Jumalaa ... niin että, ylistetty olkoon Jehova, tuo petollinen joukkue tullee viimeinkin rangaistuksi...!" Saulus ei vastannut.
Mutta malttakaahan, sanoi hän, te sanotte häntä syylliseksi varkauteen sen perustuksella, että hänellä oli avain, mutta eivätkö käytäväpalvelijat hänen jälkeensä olisi voineet ottaa haltuunsa avainta ja avata kapsäkkiä. Niinpä kyllä, niinpä kyllä, ehätti kauppias sanomaan. Eihän Maslova voinut ottaa rahoja, sillä mihin hän olisi niitä voinut omassa asemassaan piiloittaa.
Hänen päänsä vaipui taaskin selkälaudalle, jospa armias kuolema hänet muutenkin tapaisi, kun hän hiljaa sitä tässä odotteleisi... Miksi hän juuri pelkäsi vankeutta? Ei viskaali vielä mitään epäillyt. Hän puhui salissa murhapoltosta, mutta Hermania hän ei aavistanut syylliseksi. Eikä suinkaan hän sen jälkeenkään Mutta kuinkas olikaan? Eikö hän puhunut ristiin?
Tunnistatteko itsenne syylliseksi? En ole syypää mihinkään, sanoi Maslova nopeasti, mitä alusta puhuin, sitä puhun nytkin, että en ja en ja en, ja sormuksen hän itse minulle antoi. Ettekö tunnusta anastaneenne 2,600 ruplaa? kysyi puheenjohtaja. Johan sanoin, etten ole ottanut muuta kuin 10 ruplaa. Tunnustattekos antaneenne kauppias Smelkofille myrkkylasin?
Minä, arvaat sen, valvon kamarissani, ja vasta silloin, kun naputat akkunalleni, olen minä näkevinäni valkean. Ymmärrätkö! Siten ei sinua kaivata, eikä sinua siis voi kukaan aavistaa syylliseksi«. «Mutta, isäntä! Saattaisittehan odottaa jonkun vuoden. Vääpeli on jo vanha ja kivuloinen. Hän voisi ehkä pian kuolla«. «Hullu, joko taasen epäät! Olenhan minä odottanut.
Päivän Sana
Muut Etsivät