Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Jaana laskettiin kärryistä maahan. Hänen kätensä ja jalkansa sidottiin lujasti ja säälimättömästi vahvoilla nuorilla, ja tuossa surkeassa tilassa kannettiin hänet sitten matalalle laiturille, joka oli joen syvimmän paikan partaalla. Ei pienintäkään valitusta kuulunut hänen huuliltaan. Mutta katsojain uteliaisuus oli kiihoittunut korkeimmilleen.
*Kroll*. Sano sitte minkä luulet oikeammin olleen syvimmän syyn siihen, että Beate lopetti itsensä? *Rosmer*. Voitko epäillä sitä? Tai, oikeammin, voitko kysellä syitä, onnettoman, sairaan, heikkomielisen ihmisen töihin? *Kroll*. Oletko varma siitä, että Beate oli niinkään heikkomielinen? Ainakin arvelivat lääkärit, ett'ei se ollut niin varma asia.
Kaiken tämän taustana on koski, josta ei näe muuta kuin sen syvimmän uoman ja kahden puolen sitä kuivat kivet, ruskean harmaan louhikon ja siellä ylempänä Välisuvannossa ränstyneet arkut ja jonkin maalle nurin niskoin heitetyn ryssäin aikuisen sahapukin, jalat ylös harrottaen kuin kuolleen kangistuneen hevosen.
Syvimmän rauhan petollisen pinnan alla vallitsi kaikkialla salainen tyytymättömyys, hämärä ikävöiminen johonkin toiseen ja parempaan. Ja samoin kuin melkein jokaisen miespolven aikana viimeistä tuomiota ennustetaan piakkoin tulevaksi, niin uskoi moni myöskin vuonna 1771 suuren mullistuksen ajan olevan kohta käsissä.
Skotlantilaisesta tuntui että ainoastaan syvimmän katumuksen, omantunnonvaivain ja nöyryyttämisen tunne oli saattanut masentaa noin väkevää ruumista ja noin ylpeää sielua.
Ruhtinatar kylläkin, mutta myös täysin hänelle kuuluvassa ruhtinaallisessa asussaan, ei juuri mikään »Kypron prinsessa», vaan kruunupää neiti syvimmän tunnelman ja hartaimman haavemielen, mikä milloinkaan on Suomenmaassa sanoiksi pulpahtanut.
Ylhäältä loi kuu kirkkaana ja hopeanhohtavana valonsa tämän kaiken yli, juurikuin tuli sen nyt valaista syvimmän rauhan olopaikkaa eikä rikoksen saastuttamaa kenttää, jossa murhatun veri, hiljalleen huokuen kuolemanhaavasta sydämessä ja vuotaen alas hiekkaan, huusi kostoa taivaalta.
"Oi Jumala!" huudahti hän: "Eikö kukaan tahdo armahtaa minua ja antaa minulle kuolemata!" Mutta äkkiä tapasi nuorukaista ikäänkun parempi tunne. Jalompi henki kävi hänen läpitsensä. Hän katseli Heleenan epätoivoa syvimmän heltymyksen silmäyksellä ja lähestyi häntä nöyrällä ja rukoilevalla liikennöllä. "Antakaa minulle anteeksi, Heleena!" huokasi hän: "Te olette jalompi kun minä! Te olette vahvempi kun minun sydämeni on!
Murhamies sorean siskon! Liipaisenko? Laukaisenko? »Tuo on kosto lapsen kosto, ei kosto partasuun urohon. Tiedän ma paremman taian.» Kovemman kuin kuolon loihtu? »Luottehet lujimmat tunnen, loihdin Väinämön väkevän yön syvimmän synnyn kautta, kautta kalpean hämärän.» Ja mikä syvin on synty?
Päivän Sana
Muut Etsivät