Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Meille syntyi Vapahtaja, Ihmiseksi Jumala; Kuoli synnin Sovittaja, Nousi kuollon Voittaja: Valkeus ja kuolematon Elämä nyt valistaa Ihmislasta langennutta Jesus nostaa, armahtaa. Synnin tunnustus. Ps. 51. Jumalani armollinen, Hyvyydestäs suuresta Armahda, ma rikollinen Vaikka olen katala: Syntin' ovat mustat, suuret, Julmat, veriruskeat; Syväll' ovat niitten juuret, Läpi sielun tunkevat.
»Ja kauheus tuo kuvaton edessäin, Etähäll' avust' ihmisten, Kamalass' erämaass' olin yksinäin, Sydän siell' olin ainoa tuntoinen, Syväll' ihmiskielen soinnusta poissa Epäluomien keskellä, hirmun koissa.»
Sinne nyt viihtelemään menen riitaisuutt' ikipitkää. Sillä jo kauan armautt' on aviollisen vuoteen kumpikin kartellut, vihan karsaan noustua mieleen. Idan juurell' on puropursuvan varsani tuolla, jotk' yli manterien sekä merten vie minut joutuin. Tänne Olympost' ensin vain sinun tähtesi saavuin, jotta et sitten närkästyis, sanomatta jos oisin lähtenyt linnaan Okeanon syväll' ouruavaisen."
Nyt juur enskerta!" riemuitsi André, seisoen vähän etunojassa, ikäänkuin olis tahtonut ottaa harppauksen. Hänen vihdoinkin nyt piti löytää Ahti syväll' aalloissa ja juuri näiss' ylevissä silmäyksissä, näette, jos vaan se siell' asui! Nuo neljä silmää eivät erenneet toisistansa, ne olivat sidottuina toisihinsa ikäänkuin edeltämääräämisen taikavoimalla.
Silloin luonnon suuri oppikirja Sielulles sais huvin, siunauksen; Silloin epäuskon asemesta Luottamuksen lujuus vahvistuisi. Mutta, itsepäinen pikku mailma, Ihmisrinta, rikoksien loukko! Kuinka itsekkäisyytesi juuret Syväll' olentomme perustusten Lonkeroissa kätkettyinä kasvaa!
Tuhkanväriset hiukset laskeusivat vaimon hartioille, ja kamala tuli leimahti hänen mustissa, syväll' olevissa silmissään. Vaikka ruma, oli hän kumminkin hurmaava hulluuteen asti, tämä pohjolainen valkotukka mustalainen. Hän oli huikaiseva, tenhomainen rumuus. Hiljaisuus vallitsi tuossa matalassa majassa; ainoa kuuluva ääni huoneessa oli nukkuvan lapsen hengitys.
Joutuen siis avuks saavu ja uomasi uhkuta täyteen vettä sä lähtehies, purot paisuta kaikk' yli partaan, ankarat kuohut nosta ja vyörytä ryskyvin pauhuin puut, kivet vuolteessas, tuon julmurin jott' asetamme, joll' ylivoima nyt on, ikivaltoja matkia into. Ei väki suur', ei sorjuus lie toki auttava häntä, ei asu kaunis tuo, joka kai syväll' aaltojen alla liejuun peittyvä lie.
Päivän Sana
Muut Etsivät