Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Palmfelt, Aukusti Fredrik, synt. Mikkelissä 1767, johti everstinä Siikajoella yhtä prikaatia. V. 1809, kun tuo epäedullinen Kainuun sovinto tehtiin, oli hän Gripenbergin yliajutantti. Siinä tilassa hän käyttäytyi suorastaan konnamaisesti; hän ei ainoastaan kehottanut kaikin mokomin G:iä hätäiseen pakkosovintoon suostumaan, vaan petti keskustelemisissa röyhkeästi G:iä.
Wibelius, Olavi, synt. 1752 Ruotsissa, mutta oli jo palvellut 27 vuotta lakimiestoimissa Suomessa, kun hän 1803 tuli Kuopion maaherraksi. Siinä virassa hän oli keväällä 1808, kun Venäläiset jo olivat valloittaneet maan, ja puolusti väsymättömällä huolella, pelkäämättä, asukkaiden oikeuksia sekä koetti lieventää sodan tuottamia rasituksia.
Heinäkuun viides päivä; sinä päivänä 1809 oli tappelu Hörneforsin tehtaan luona Pohjois-Ruotsissa, Uumajan kaupungista joku peninkulma etelään päin, jossa Duncker kaatui. Hertzen, Ernst Kustaa von, synt. Lapinjärvellä Uudellamaalla 1765. Oli mukana vv:n 1788-90 sodassa palvellen jo silloin Uudenmaan jääkäripataljoonassa. Majurina tässä joukossa hän haavoittui 1807 Pommerin sodassa.
Anjala, talo Elimäen pitäjässä, lähellä Kymijokea; siinä yhtyi, kun kuningas Kustaa III v. 1788 oli ruvennut sotaan Venäjää vastaan, joukko upseereja niin sanottuun "Anjalan liittoon" vastustaaksensa kuninkaan hankkeita ja pakottaaksensa häntä kohta paikalla tekemään rauhan. Armfelt, Kustaa Mauri, synt.
Turhia olivat äidin uudetkin kokeet. Hän tavallaan jo väsyikin niin rasittavaan tehtävään. Mutta mieli oli siinä harvinaisessa toimessa aivan muuttunut. Olihan kaikki niin omituista, outoa, juhlallista. Vakavana, tosissaan selitteli hän pojallensa lukutaidon tarpeellisuutta, puhellen: »Onhaan se synt ja häpii isällesii jos jiät sanoo vaille ijäksesj!»
Brakel, Kaarle Aadolf, synt. 1774, kunnosti itseään jo sodassa 1788-90, oli 1808-9 luutnanttina Porin rykmentissä, kuoli majurin arvoisena 1861. Kirjoitti vanhoina päivinänsä muistiinpanoja sodasta, jotka julkaistiin 1862 ja ovat arvokas lähde sodan historiaan.
Sotaan ottivat myös osaa hänen serkkunsa, veljekset August, synt. 1787, kuoli 1861, ja Josef B., synt. 1789, kuoli 1874; edellinen oli vänrikkinä Turun rykmentissä ja haavoittui Salmella, jälkimmäinen tykistönjunkkarina ja haavoittui Alavudella; hän tuli myöhemmin tunnetuksi tehtailijana. Brusin, Kaarle Vilho, synt. 1782.
Kaarle Vilho W. oli ruotsalaisen Wadenstjerna-aatelissuvun viimeinen miesjäsen; mutta 1802 aateloitiin ja kirjoittiin Wadenstjerna-aatelissuvun jäseneksi, Kaarle Vilho W:n lailliseksi "ottopojaksi", hänen sotatoverinsa ja lankonsa Otto Juhana Colliander, joka on toinen "veljeksistä", "Juhana Wadenstjerna vanhus". Tämä Juhana Colliander-Wadenstjerna oli synt. 1764 ja taisteli myöskin Kustaa-kuninkaan sodassa; sitten hän oli ottanut eron sotapalveluksesta majurina ja eli Kalhon kartanossa Hartolan pitäjässä likellä Joutsijärveä, mutta kuoli jo huhtik. 1809, siis sodan vielä kestäessä, noin vuosi Viaporin heittäymyksen jälkeen.
Siinä taisteltiin ankarasti 2 p. syysk. 1808. Illalla vetäytyi suomalainen sotajoukko Klingsporin käskystä pois meren rannikolle päin ennen taistelun päättymistä ja tärkeä tienristeys joutui Venäläisille. Sandels, Juhana Aukusti, synt.
*Lisäys.* Tämän ajanjaksoa vanhempia lyyrillisiä runoilijoita ovat vielä seuraavat. Aleksanteri Rahkonen (synt. Viipurin pitäjässä 1841,
Päivän Sana
Muut Etsivät