Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
"Tulevatko myöskin isä ja äiti tänään kirkkoon?" kysyi Risto. "Eivät tule," sanoi Leena, "isä läksi pyssyineen metsään ja äiti jäi koti-ihmiseksi." "Kuinkas muutoin voidaan?" kysyi Risto. "Aina hiljakseen, päivästä päivään," vastasi Leena. "Onko isä minusta kotona mitään puhunut?" kysyi Risto. "On kyllä, menneellä viikolla oli hän kovin suutuksissaan sinulle.
Oi, voi, nythän meteli käy kahta kauheammaksi. D'Artagnan kuuli todellakin suurta melua kellarin puolelta; hän nousi istuviltaan ja lähti, isäntä etunenässä käsiänsä väännellen, Planchet perässä muskettiansa pidellen, metelipaikkaa kohden. Nuo molemmat äskentulleet herrat olivat suutuksissaan, he olivat kulkeneet pitkän matkan ja olivat sekä nälissään että janoissaan.
EERO. Onko Timo suutuksissaan? TIMO. Ei suinkaan, ei suinkaan, mutta sanonpa: olis nyt halko tai ympyriäinen tela, niin panis niin pitkin pakaroja, että pläikkyis. TUOMAS. Laske hän ylös. TIMO. Nouse, Jumalan luoma. JUHANI. Minä nousen, ja tiedä, saatuani housut kiinni taas, on vuoro sinun taas painua alas, ja toisin kuin äsken minä.
Häntä värisytti nuo sanat, lausuttuaan; tietysti ymmärsi Erikson, miksi hän tuli, tietysti hän nyt nauroi hänelle, tietysti nauraisi hänelle hetken päästä kaikki talon väki ja tietysti oli Bengt oleva suutuksissaan, kun hän näin uskalsi tulla häntä häiritsemään.
Vähän kiukkuinen hän kumminkin näkyy olevan, koska hän aamulla sanoi minua tomppeliksi, kun en oikein osannut häntä auttaa pukiessaan, ja tuommoista sanaa en vielä häneltä milloinkaan ole kuullut. ONNI. Ai, ai, hän on siis vielä suutuksissaan! REETTA. Mutta eihän tuo olisikaan niin kummallista, jos hän olisi hiukan äreällä tuulella, koska koko talo on aivan ylös alaisin. ONNI. Noh?
Sihteeri alkoi kysellä ja tiuskia ja, kun ei päässyt muka millään puheilla Tyrväntäisen asiasta perille, oli vihdoin suutuksissaan ajavinaan ulos. Vasta ovessa kysyi nimeä. Tyrväntäinen antoi nyt neuvotun merkin, koskettaen toisella kädellä niskaansa ja toisella kantapäätänsä. Silloin sihteeri rykäsi, meni pöydän ääreen ja paiskasi auki suuren kirjan.
Kun ovat suutuksissaan, niin pitävät aina vaan sitä yhtä mielessään, joka heitä loukkasi, ja unohtavat kaiken muun, vaikka se olisi kuinka lempeätä. Ensin opettaja istui kauan alallaan, sitten nousi kapineitansa purkamaan. Hänelle muistuivat koti-olot mieleen, kun näki tutut esineet ympärillään.
"Onko Nikolai Jeremeitsh konttorissa?" kajahti eteisessä luja ääni ja sisään astui isokasvuinen, nähtävästi suutuksissaan oleva mies, kasvot epäsäännölliset, mutta älykkäät ja rohkeat ja puku varsin siisti. "Eikö hän ole täällä?" kysäsi hän vilaisten ympärilleen. "Nikolai Jeremeitsh on rouvan luona", vastasi rahanhoitaja. "Sanokaa minulle asianne, Paavali Andreitsh; minulle saatatte sen sanoa.
Siinä uskossa oli Elsa että hän on tehnyt hyvin kauniin ja hyvän työn, kun rouvat olivat vakuuttaneet, mutta hän oli kuitenkin alakuloinen kotiin tullessa. Hänellä tuntui olevan niin ikävä isää ja olisi sittenkin haluttanut riisryynipuuroa! Hän ei sitä voinut synniksi ymmärtää. Rupesi kaduttamaan, kun antoikin ne nauhat, oli suutuksissaan rouville.
"Isäntä tunnusti, että hän luuli häntä Lutheriksi; jota hekin pian uskoivat, ja alkoivat nyt katua, että olivat puhuneet niin sopimattomasti hänen läsnä-ollessaan, sanoen, että he tahtoivat nousta varhain seuraavana aamuna, ennenkuin hän lähti pois, ja pyytää, ettei hän olisi suutuksissaan heille taikka ajattelisi pahaa heistä, koska he eivät olleet tietäneet, kuka hän oli."
Päivän Sana
Muut Etsivät