Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Katri heitti puoleksi aran, puoleksi epäilevän silmäyksen tuohon komeaan huiviin eikä virkannut mitään. Mutta palkakseni tahdon sinulta muiskun sanoi Yrjö. Katri yhden ainoan vaan lisäsi hän hiljaisella, rukoilevalla äänellä, kun Katri päätään pudistaen tahtoi hänestä väistyä. Katri, rakas Katri, anna minulle vaan yksi ainoa suutelo!
Kuinka mitä, teidän ylhäisyytenne!... Luoja minun, taivaallinen Isä! siunaili eukko ja tenäsi: Suutelon vei ... vot suutelon! Kuka sinua suutelisi ja kuin? Mitä? Teidän jalosukuisuutenne! vannoi eukko: Kautta pyhien pussasi ... lupsasi ihan, pussas ja ... vot suutelon vei... Mutta silloin pelitappiostaan harmistunut pristavi hönkäisi: Juokse!... Käske antaa se takaisin sinulle... Suutelo!...
VIKTOR. Ei millään ehdolla. Palvelusväki rupeisi epäilemään. SYLVI. Kuinkas sitten? VIKTOR. Minä menen pois ja sinä otat heidät vastaan. Keksi joku syy sinä nukuit, et kuullut soittoa, tai jotain muuta sen tapaista. Hyvästi, armaani! Yksi suutelo vielä! Kuule, minä tulen takaisin tunnin päästä, koeta saada heidät tiehensä siksi. Onhan meillä sitten vielä aikaa, vai kuinka?
Tyttö arvaa ihan oikein. Ei hän enää toista kertaa ennätä samaa ajatella, niin jo napsahtaa poskelle suutelo, napsahtaa toinen, napsahtaa kolmas ja kahden puristavan käsivarren välissä on tyttö. "Ai, kuin säikäytti toista heitä irti muuten minä! No no no ! minä huudan isää ja äitiä! Mutta minkätähden sinä niin kauvan viivyit? Eipä lauantainakaan luulisi joutuvan tyttönsä luokse."
Isä aukaisee, katsoo, hämmästyy; »Kukka, kihara!» silmä kyyneltyy Suutelon hän suopi kumpaisellekin Ennenkun hän, kautta sumun kyynelten, Näki ensimmäistä tervehdystäkään, Saati lukea voi koko kirjettään: Parhain saapui Annin suutelo.
Annan muoto oli Yrjön puhuessa rusettunut ja jälleen waalennut. Mutta ennenkuin Yrjö päätti, hän oli wienosti nojautunut Yrjön käsiwarrelle. Yrjö käänsi päänsä aikomuksessa painaa tulinen suutelo hänen huulillensa, mutta Anna hyppäsi silloin yht'äkkiä seisaalleen ja sanoi pikaisesti: "Teidän pitää tällä hetkellä paeta. Te ette woi täällä tehdä mitään muuta kuin antaa henkenne turhaan waaraan.
Jos tahdotte kiihoitinta, niin sallin teidän tupakoida; minä tavallisesti en itse tupakoi, mutta on ollut hetkiä elämässäni, jolloin olen tarvinnut jotakin rauhoittavaa, ja silloin olen huomannut, että piipullinen tupakkaa rauhoittaa ja viihdyttää aivan kuin pienen lapsen suutelo. Tuokaa tälle herralle piippu."
Suudelkaa kauniisti tätinne kättä!" Molemmat pojat, tottelemaan totutetut, hyökkäsivät heti emännän käsien kimppuun. Pienemmän onnistuikin tarttua hänen toiseen käteensä ja painaa siihen sekä nenällä että suulla suutelo semmoinen, jotta hän tuskin saattoi pyyhkiä pois jäljet siitä, mutta isommalta kätki hän kätensä selän taakse, kuroittaen hänelle ympyräiset, punaiset poskensa.
Suomesta olen vastasi Niilo. Kukkaisten ja lintujen välillä nousi vilkas keskustelu. Suomesta, hän on Suomesta pakisivat he toisilleen ja ruusunen vienolla äänellä jatkoi: Maassasi olen ollut, nuorukainen. Siellä keväisen auringon suutelo mun eloon herätti, siellä taivaan kaste mua illoin tervehteli ja kesäinen, lämmin sade voimiani virkistytti.
Mutta se suutelo annettiin niin paljon tulisemmin kuin mitä siitä mahtavasta suojelijasta olisi voinut arvata, että Katri, siinä luulossa että herttuatar oli hulluksi tullut, kovasti huudahti. "Vaiti, narriseni! Minähän se olen Rothsayn Taavetti!"
Päivän Sana
Muut Etsivät