Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Minulla ei auttanut muu keino, vaan minun piti Kuikkalasta hakea kirves, jolla oli ruumiin lautoja hakattu ja kolme matoa tapettu. Sillä kun paistelin ja höpilöin sekaan muutamia sanoja, sanoja semmoisia, joita ei ole Riikan suussa, niin sillä lailla saatiin käsiksi... Sitten oli minulla voidetta, voidetta semmoista, jota Riikan silmä ei ole ikänään nähnyt.
Jo vähin varaeleikse, tuossa tuima turveleikse: oven suussa orren alla, pirtin pihtipuolisessa, pihalla kujasen suussa, veräjissä viimeisissä.
Kauimmaiseksi kajasti se itse sininen risti salmen suussa, sillan päässä, kylän kappelin kohalla, kun kilisi kirkon kellot, kun lepäsi tyynet järvet, kun meni majoille päivä. Kun vaelti matkamiesi. Ylermi ylpeä isäntä ajoi temppelin ovesta, lausui kirkon laivan alta: "Täss' on mies tämän sukuinen, kadu ei tehtyä tekoa eikä taivasta tavota."
Meni Ruotuksen tupahan, Seisatteli oven suussa, Pysähteli partten päässä. Ruma Ruotus Paitulainen Syöpi, juopi, kestoavi, Päässä pöyyn paioillahan, Aivan aivinaisillahan. Lausui Ruotus ruoaltansa, Tiuskoi tiskinsä nojasta: "Pese kättä, käy ruoalle, Ruoki Ruotuksen hevoista!"
Käännyttyämme takaisin järven pohjoiselta rannalta olevasta Tuulivaaran kylästä, lähdimme illan suussa soutelemaan samaa tietä, jota olimme tulleetkin. Ilma oli aivan tyven ja veden sileä pinta ei liikahtanutkaan muualla kuin matalikoilla ja niemien nenissä, joissa maininki sai aikaan vähän kuolevia väreitä.
Sehän se sitten wielä wihaksi pistääkin, kun hän luulee joku olewansa ja nuo muutamat markat owat hänellä aina suussa, jotka hän on taloon tullessaan tuonut, mutta 'pian se huono hewonen päällisensä syöpi'. Jos olisimme laskeneet eli rätinkiin panneet hänen ruokansa, mitä hän on meillä jo ahmannut, niin ei hän olisi talostamme saapa enää kruunun mynttiäkään", säesti äiti tytärtänsä ja he oliwat sanan täydessä merkityksessä niinkuin syöjätär tyttärinensä.
Leveällä akkunan laudalla istui muutamia ylioppilaita ... siinä istuivat ja puhelivat ... ja nauroivat eilispäivän kokoukselle Enqvistillä, että kun se ja sekin oli ollut puheita pitävinään, vaikk'ei kieli paljo suussa liikkunut ... ja että... Vaan ei viitsinyt Yrjö mokomia juttuja kuulla. Vilkasi lasikaappiin oliko kirjeitä tullut ja kun ei ollut, niin niine hyvineen portaita yläkertaan juoksi.
Hän hakkasi nyrkkiään saunan permantoon ja örisi; tunsi helpoitusta kun oikein koski. Painoi sitten kasvojaan päänalustaan, painoi niin, että oli tukehtua... Kunpa tuosta hengestään olisikin niin keveästi päässyt! Siinä vaan virui, ei viitsinyt nousta eikä viitsinyt ajatella enää mitään. Mutta päätä kolotti ja suussa oli inha maku.
Lamppu oli sytytetty ja verho pantu eteen, niin että kirkas, mutta vieno valo levisi koko huoneesen. Uunille oli ripoitettu ruusun lehtiä, ja tiheät ikkunaverhot olivat lasketut alas, niin ett'ei mistään päässyt uhoa. Pastori istui mukavasti pehmeässä nojatuolissaan, aamunutussaan, piippu suussa ja käänteli muutamia paperia, jotka olivat hänen edessään pöydällä.
Samassa keskeytti hänet heleä ääni ja pieni tummanvärinen nainen, jolla oli suuret mustat silmät, päivän lämpöä hohtava iho, ohuet vyötäiset, hampaat aina näkyvissä yhtä mittaa hymyilevässä suussa, syöksähti sisään, suuteli Jeannea ja pudisti Julienin kättä sanoen: Hyvää päivää, rouva! Hyvää päivää, herra! Mitä kuuluu?
Päivän Sana
Muut Etsivät