Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kova oli meillä isä; hirvennahkainen vyö oli se välikappale, jolla poikia kasvatettiin; erittäin sain minä usein tunnustella sen lämpimiä lätkäyksiä. En tiedä, mikä peijakas minussa oli, mutta usein minua jo silloin tämän maailman meno nauratti. Missä toiset eivät mitään naurettavaa huomanneet, siinä minun oli usein "suuni irvissä", kuten sanottiin.
Ajattelin ensin että Alan oli arvattavasti kadottanut hattunsa; mutta sitten johtui sade mieleeni ja senvuoksi pidin luonnollisempana että Alan oli varovaisuuden vuoksi pistänyt sen päällystakkinsa alle. Ajatellessani, että ystäväni oli pelastunut ja muistaessani hänen turhamaisuuttaan pukunsa suhteen, vetäytyi suuni hymyyn.
Soisin päivät soitettavan. Soisin päivät soitettavan, Illat tehtävän iloa; Soitteleisin mieki kurja, Itseki ilotteleisin, Vaan ei soita suuni kurjan, Eikä ääneni ilotse. Miks' ei soita suuni kurjan, Eikä ääneni ilotse? Siks' ei soita suuni kurjan, Siks' ei ääneni ilotse, Kun olen vaimalan valama, Kurjalan kuvaelema; En oo laulajan lajia, Enkä tietäjän terästä.
"Semmoisella mielellä kuin pahanteosta kiinni saatu lapsi menin viimeinkin kerran isännän luo, päättäen puhua suuni puhtaaksi, kävipä sitten syvin tahi matalin, ja niin teinkin, miten parhaiten taisin. "Tyynenä kuunteli Ilolainen minua loppuun, eikä yksikään jäntere liikahtanut hänen kasvoillaan.
Löi minua olkapäälle ja sanoi, että se on aina niin hauska nähdä minua että me niin hyvin ymmärrämme toisemme että minä kuulun heidän perheeseensä. Kaunis perhe! Olkoon kuinka tahansa, niin vahtimestari on saatava täältä pois Kuulkaapas vahtimestari, seuratkaa minua minä selitän asiat tahtoisin puhua kahden kesken kanssanne. Tulkaa nyt, niin HENTUNEN. Ei ei, minä tahdon puhua suuni puhtaaksi.
Katsokaa minua, minä osaan puhua, kun niin tarvitaan, ja sillä välin pitää suuni kiinni, ja se on minulle vain hyväksi, mutta teikäläiset tuliset junkkarit eivät paljon huoli, mitä vanhat ja viisaat ihmiset sanovat teidän omaksi hyväksenne.
Tulisko huuhalle huomenkoite, Perokselle pesty litsa, Se ois kukan kupua myöten, Ja vaklon vatsoa myöten; Sitte suuni soitteleisi, Kieli keikellehteleisi Saisi suu sulosanoja, Kieli kelpo keiketystä. 41.
Mutta sittenkin, avustaakseni kykyni mukaan teitä, joka näytätte olevan rehellinen nuorukainen, sekä teidän korkeasukuisia vallasneitojanne, jotka ovat pyhää lupausta täyttäviä, jumalisia toivioretkeläisiä, puhun nyt suuni puhtaaksi.» Hän katsahti sitten varovasti ympärilleen ja jatkoi hiljaisemmalla äänellä, ikäänkuin peläten, että joku häntä kuuntelisi.
*Matami Helseth*. Vai niin, vai luulette te, neiti, että minä en voi olla ihan varma. Voin niin, kun voinkin. Sillä jos puhun suuni puhtaaksi niin olen itse kerran vienyt kirjeen Mortensgårdille. Eihän, vai olette! *Matami Helseth*. Olen kyllä; olen kun olenkin. Ja se kirje oli vielä kirjoitettu täällä Rosmersholmassa. *Rebekka*. Oikeinko totta, matami? *Matami Helseth*. Niin, toden totta.
Sitten havahduin äkillisestä ja ankarasta, mutta kivuttomasta verensyöksystä; suuni tuntui kirpeältä ja veriseltä. Minä säikähdin kovin, luulin loppuni olevan käsissä ja kuoleman tempaavan minut pois, ennen kuin ehdin lopettaa työni.
Päivän Sana
Muut Etsivät