Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Kerran kuitenkin, eräänä iltana, kun ikäväni valloitti minut, niin etten tästä rakkaasta viulustanikaan huojennusta saanut, läksin kohti Anna-Liisan kotia. Sinne tultuani hiivin pimeässä hänen akkunansa luokse, saadakseni näkymättömänä häntä katsella. Hän istui kehräämässä ja lauloi Anna-Liisalla oli kaunis ääni, mutta nyt se soi ylen surulliselta.
Mutta kuulepas, Reetta, voitko sinä sanoa minulle yhden asian ? Niin, mitä Onni herralla ? ONNI. Voitko sanoa minulle, millä tuulella Hilma neiti tänään on? REETTA. Milläkö tuulella? Kuinka niin? ONNI. Muuten vain. Näyttääkö hän iloiselta vai surulliselta? REETTA. No, en minä nyt voi sanoa.
Sinä vuonna, jolloin lähdit kotoa, näytti se minusta sairaalta ja surulliselta. "Mutta toiset eivät sitä huomanneet ja he nauroivat minulle. "No, se virkistyi taas ja näytti terveeltä ja kukoistavalta.
Onneksi ei muita ollut lähellä kuin Vappu ja Iikka, sillä hän ei väistänyt ketään, niin että helposti olisivat hänen tukevat ja notkeat raajansa saattaneet kolahdella ihmisten päähän. Nyt ei Iikka enää tiennyt, iloiseltako vaiko surulliselta hänen piti näyttää.
Surulliselta ilveilyltä näytti, kun sellainen halaistu aalto ukkosen pauhulla syöksi siirtolaisten joukkoihin nälkäisen pedon tavoin, joka kauheasti ulvoen karkaa lammaslaumaan.
Hän ei tullut koko iltana. Noin kello seitsemän aikana läksivät kaikki vieraat pois ja minäkin äitineni menin kotiin. Surulliselta se kuului, kun Vierimän ukko hyvästi jätellessänsä sanoi kotinsa olevan tyhjän ja aution, niinkuin ei siinä enää ketään asuisi. Entistä enemmän tunsin minä rakastavani Vierimän torppaa Loviisan kyynelten tähden ja erittäin alakuloisena astuin minä äitini kanssa asuntoomme.
Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna Liisa näytti rukkinsa ääressä surulliselta. Hän syleksi, miettien, ja jo tokaisi hän murahtaen: »Löysihän se Jussi Vatanen porsaan sieltä Joilta.» Anna Liisa riemastui. Hän keskeytti oitis kehruunsa ja huudahti: »
Toiset veisasivat hiljaisella äänellä virttä, joka Vinitiuksen mielestä tuntui kovin surulliselta. Toisinaan hän oli kuulevinaan jonkun sanan tai laulunpätkän, kuten: »nouse sinä, joka makaat» tai: »nouse kuolleista», ja tuontuostakin kuului sekä miesten että naisten huulilta Kristuksen nimi.
Hän kadehti isäänsä, hän, joka oikeastaan olisi ollut toiminnan ja uhkarohkeiden yritysten mies ja kaikkien niiden taru-unelmain toteuttaja, joita tuolla kauniilla, ijäisesti nukahtaneella vanhuksella oli ollut. Palattuansa takaisin tältä surulliselta hautajaismatkalta sai hän tarjouksen saapua W:n hoviin prinssien opettajaksi.
Minusta tuntuu jokseenkin surulliselta, kun ajattelen, että Wittenbergin ja Turkkilaisten ja Tartarien, vieläpä villien välillä Indiassa, jonka Kolumbus on löytänyt, on muka vaan muutamia puoli-sivistyneitä Vendejä, jotka elävät noissa kurjissa kylissä, jotka pilkehtivät sieltä täältä hiekkakankailla kaupungin ympärillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät