Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
He perustivat valtansa viisaille ja kohtuullisille lakisäädelmille, viljelivät ahkerasti tieteitä ja taiteita, edistivät maanviljelystä, käsitehtaita ja kauppaa, ja muodostivat näin vähitellen valtakunnan, jota etevämpi varallisuudessa ja onnessa ei mikään muu ollut, keräsivät huolellisesti ympärilleen sen suloisuuden ja sievistyksen, josta Arabialainen valtakunta idässä korkeimman sivistyksensä aikana oli mainio, ja levittivät itämaisen opillisuuden valoa yöpeittoisen Europan läntisissä tienoissa.
Minä tunnen sinun huolikkaan ystävyytesi; vaan totta puhuen sinun ei tarvitse kiertämällä kertoa minulle minun kohtaloani. Minä pyydän sinua, puhu suoraan kaikki." "Sanalla sanottu, sinun henkesi on turvassa." "Kuinka, säästetty!" "Jos itse tahdot." "Jos itse tahdon! Elämä on suloinen. Minä tunnen sen suloisuuden. Minä en tarvitse paljon. Vapaus ja yksinäisyys on kaikki, mitä minä pyydän.
En, en; minä kerrassaan en voisi! En vaikka kaiken taivaan suloisuuden perisin. En minäkään. Niin. Sinäkään et voisi, Alfred. Niinkö? En voisi. Täällä maailmassa on meidän elävitten koti. Niin, täällä on onni, jota ymmärrämme. Onni, onni Ei, ei; minä en uskalla sanoa sitä! En ajatellakaan. Vaan sanohan kuitenkin. Sano vain, Rita.
Minä olin kuitenkin turhanpäiten niin jalomielinen, että koetin peittää hänen hairahdustaan sillä, että sanoin hänen matkustaneen Pyrmontiin, mutta oiva veljeni on ponnistanut kaikki voimansa repiäkseen rikki tämän suojelevan hunnun ja paljastaakseen äitinsä koko luonnollisen suloisuuden.
Hän on noiden uusien nykyajan mietteiden haaveksiva puolustaja, ja niinhän on Idakin. Niin, minä tahdon kaikin voimin kiihoittaa Idaa siihen. Sepä oli oiva aate!" Ja Maria-täti nyökkäsi ylpeästi ja tyytyväisesti viisasta päätänsä. Minä huomaan ystävyyden suloisuuden. Paljon on nykyaikaan kirjoitettu ystävyydestä miehen ja naisen välillä.
Tuokos oikein oli minulle mieluista! mutta iloni ei kauan kestänyt; Timo istui aivan Anna-Liisan viereen ja näytti mieltyneeltä kuten ainakin, vaan Anna-Liisan silmät olivat haaveelliset, hän kuunteli soittoa ja ajatteli minua, että tuskin huomasikaan vieressä istuvan pojan puhetta sen sittemmin ymmärsin aivan hyvin, vaikka silloinen mielen-tilani toisin selitti noitten silmien suloisuuden minä ajattelin: tyhmäpä olen, kun uskon tuota naista, joka, päästäksensä Timon kanssa juttelemaan, jäi tanssista pois.
Vinitius tunsi hänen läsnäolonsa, avasi silmänsä ja hymyili, mutta tyttö laski keveästi kätensä hänen silmilleen ikäänkuin uuvuttaakseen häntä uneen. Silloin valtasi Vinitiuksen suuri suloisuuden tunne, mutta samalla huononi hänen tilansa. Yö oli jo tulossa, ja sitä myöten kun yö likeni, nousi kuumekin. Vinitius ei saattanut nukkua, vaan seurasi silmillään Lygian liikkeitä.
Hänet valtasi haaveksiva kaipaus päästä pois todellisuudesta, kokonaan antautua tähän uneksimaansa elämään, ja omituiset, ihanat kuvat, täynnä lempeä ja kesäyön suloisuuden ympäröiminä liikkuivat kiihoittavina hänen mielikuvituksessaan. Mutta kun päivä koitti ja luonto alkoi heräämään, katosi tämä haaveksiminen ja hänet valtasi tulevan päivän kaipaus, äsken herännyt, tulinen halu valoon, elämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät