Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Uskokaa pois, ei löydy typerää häijyyttä, ei kauheita asioita eikä tolkutonta tarinaa, jota ei voisi uskottaa suuren kaupungin laiskureille, kun vaan suorittaa asiansa hyvin: ja meillä on täällä erinomaisen taitavia miehiä!... Ensiksi hiljainen huhu, joka siveltelee maata ikäänkuin pääskynen ennen raju-ilmaa, pianissimo, suhisee ja kulkee hitaasti sekä kylvää vierressänsä myrkytetyn nuolen.
Oi, jos voisin tehdä paholaiselle kepposet, vielä tämän ainoan kerran! NIKOLAUS PIISPA. Mikä se on, joka suhisee ja ulvoo niin ilkeästi? SIRA VILJAM. Se on myrsky, joka kiihtyy. NIKOLAUS PIISPA. Kiihtyykö myrsky! Varmaankin minä lupaukseni pidän! Myrskykö, sanot ? Veisaavatko ne tuolla sisällä? SIRA VILJAM. Veisaavat, herra.
Jumalan avulla tahdomme tulla heidän onnekseen ja ilokseen koko elin-ajaksemme. Niin, niin, sitä me tahdomme! vakuuttivat kaikki. Me olemme nuoret ja raittiit kuin kevät. Katsokaa, kuinka se versoo ympärillämme; kuulkaa, kuinka ilmassa suhisee meidän päämme päällä! Se tahtoo muistuttaa meitä käyttämään voimiamme elämän työssä, jotta emme tuhlaisi aikaamme. Oi, ihanaa on elää!
Samalla alkoivat tykistötkin pauhata molemmin puolin. Kranaatteja lentää jo päämme ylitse niin että ilma suhisee; putoavatpa väliin aivan viereemmekin ja särkyvät tuhansiksi pirstaleiksi, mutta onni oli hyvä, ei kehenkään sattunut. Vuoristo oli jyrkkä kuin seinä, mihin Turkkilaiset olivat varustaneet itsensä.
Korvissani humisee ja suhisee, niinkuin pojat olisivat yhtä monta lihakärpästä. Minä antaisin koko mailman, kun vaan saisin nukkua. Minä istun ja katselen Mr. Creakle'ä, räpyttäen silmiäni hänelle, kuin vähäinen tarhapöllö.
Saaret nostivat aalloista kukkeat kulmansa, niinkuin morsian leikitellen nyökyttelee seppelöityä päätään. Kaikki on rauhaa, riemua täynnä. Kuusikko hiljaa suhisee ja joku lintunen vaan harvakseen helkähyttää heleän sävelen. Tämmöistä syvää riemua syyskesä yksinään tarjota voi. Sitä nautti puolakka ja imi sydämmeensä hiljaisen, puhtaan ilontunteen.
Silmien edessä mustenee, korvissa suhisee. Tahdotko seurata häntä vaarallisella matkallansa? Mitä luulet hänen näkevän? Hän näkee nuoren kauniin miehen, korkeakasvuisen, notkean ja leveärintaisen. Mainitse minulle pulskeampi poika näillä tienoilla, kuin Gunnar. Hän ei huoli taivaasta eikä helvetistä, ei Jumalasta eikä perkeleestä. Mitä tuommoisista lasten loruista!
Pöllö minuakin! sanoi hän rauhoittaen itseään, ulkona on vaan ruvennut tuulemaan; se on myrsky, joka suhisee puistossa. Ja hän paneutui uudelleen vuoteelleen varmasti päättäen, ettei enää anna kauhean dominus Bångin untaan häiritä. Ei tänä yönä helläluontoinen unetar kuitenkaan antanut rauhaa uupuneelle ylioppilaalle.
Siellä taivas kaikki noidannuolia suhisee... Tokko tästä tohtinen kotimajallekaan? SINIKKA: Voithan meille jäädä. INKO: Lieneekö minulle tilaa tässä talossa? KERTTU (avaten ikkunaluukun): Johan nyt joutavoit! Myrsky on tauonnut, tuisku lakannut. Aamutähdet jo kalpenevat. Pian paistaa päivä heleästi. (
STUART. Hyvä viini on kuin soitanto, sanoo Ronsard, se suhisee suloisesti läpi olentomme. KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin suloinen salaisuus, sanon minä, se kuiskailee ja hymyilee sydämmessä. KREIVINNA. Hyvä viini on kuin kehuminen, se enentää voimiamme kahdenkertaisesti. STUART. Tai niinkuin imarteleminen, se viettelee meitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät