Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ylipäänsä voidaan sanoa, että siellä, minne suomalaiset ovat asettuneet asumaan, on maa kiviperäistä, siinä on suurempia ja pienempiä kiviä ja soraa.
4 YLIMYS. Tässä makaa minun vaippani. 1 YLIMYS. Pois vain joutuun! 2 YLIMYS. Hän hullu on. 3 YLIMYS. Niin, sitä luuni poraa. 4 YLIMYS. Saat milloin helmilöitä, milloin soraa. NELJ
Alttarilta oli koristukset ryöstetty; kuori oli täynnä soraa; ainoastaan sankarien hautain muistomerkit häämöittivät sivukuorista. Me astuimme lähemmä; naakka lähti saarnatuolista lentämään ja istahti alttarin kehälle. Me lähenimme alttaria, naakka lähti lentoon ja istahti tyhjälle urkulehterille.
Mutta jos varovaisuuden vuoksi kumminkin otat sateenvarjon, saat sitä käyttää suojana rutikuivaa hiekkaa ja tuulen lennättämiä kiviä vastaan, ja kuitenkin ovat silmäsi soraa täynnä, kun tulet kävelyltä. Muutamassa tapauksessa ei kuitenkaan voi ilmaa edeltäpäin niin tarkoin arvata kuin sunnuntaisin, jos silloin on ilmoitettu joku kansanjuhla pidettäväksi tahi huvimatka tehtäväksi.
Ne ovat varmaankin soraläjiä, ajatteli hän, joita syksyllä on luotu vietäväksi pois lumen sulettua. Miksi kyläläiset eivät ottaisi soraa hänen maaltaan? Eihän täällä ollut ketään, joka heiltä olisi sen kieltänyt! Mutta mitä merkitsivät ristit tuolla vasta nyt huomasi hän ne, sillä ne oli peittänyt tumma metsänreuna ristit, jotka töyrästen päissä kohosivat kammottavina ja uhkaavina yön pimeyteen?
Ihme oli tapahtunut: kuninkaallinen sankari oli vahingoittumaton; kuula oli vain lakaissut hänen päälleen pienoisen vuoren hiekkaa ja soraa. Enkö sitä sanonut! kuiskasi Lagercrantz, unohtaen äskeisen pelkonsa. Hän on kova kova kuin harmaakivi. Kaikki maailman kissat katkovat kyntensä hänen harmaaseen takkiinsa! Ei haittaa mitään! huusi kuningas. Enemmän koppia tänne! Ladatkaa, pojat!
Tuli lumiräntää ja vettä sekaisin. Mutta Roller ei vielä viitsinyt kääntyä kotiin. Kun kerran oli lähtenyt ulos, niin käveli häntä enemmän yksin tein. Ehkä jäykistynyt ruumis siitä hiukan vertyisi. Rautatien rakennukselle hän saapui. Syvää hautaa siellä kaivettiin; hän käveli reunaa pitkin ja katseli alas haudan pohjaan, jossa monet kymmenet työmiehet lapioitsivat multaa ja soraa.
"Kallion halkeama oli kuitenkin kovin ahdas, sillä siihen oli keräytynyt multaa ja soraa. Kaivoin sen käsilläni pois ja suurella vaivalla tunkeuduin ulos. Huomasin joutuneeni meren rannalle, jonka korkea kallio erotti kaupungista. Mutta tietä ei ollut minkäänlaista ja kallion jyrkkiä seiniä oli mahdoton kavuta. "Kiitin kuitenkin Jumalaa ihmeellisestä pelastuksestani.
Seuraavana päivänä, palaten kirkosta, näki hän Ivan Ignatjitshin, joka oli kiskomassa tykistä riepuja, kiviä, laskuja ynnä muuta soraa, jota lapset olivat sinne työnnelleet. "Mitähän nuo sotaiset varustukset tietävät?" arveli kapteenin rouva. "Eivätköhän vaan odota Kirgisien päällekarkausta? Mutta olisikohan Ivan Kusmitsh ruvennut salaamaan minulta semmoisia vähäpätöisiä asioita?"
Hän ei voinutkaan myöhemmin vastustaa viettelystä eräänä yönä vaimonsa seurassa mennä noitalävelle ja siellä yrittää isolla verkolla virrasta pyytää noita kahta ritarihovia. Mutta he eivät vetäneet muuta kuin hietaa, soraa ja lautasellisen särkiä rannalle. "Lähtekäämme taas hiljaa kotia", sanoi vihdoin Amos, "ja keittäkäämme kalat huomenna päivälliseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät