Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Mutta minusta tuo ei ole niin vaarallista juuri sen vuoksi, että se on vasikka, pariviikkoinen piimäturpa, jolta nyt ei voi vaatia suurta elämänkokemusta. Toista olisi, jos se olisi raavas sonni taikka vanha lehmä, mutta vasikalle voisimme antaa anteeksi. Oho, puhkesi viskaali Spets puhumaan.
Eijaa! Tässä palaavat he takaisin ihmisiin taas, mutta eivätpä ryöväreinä, vaan oivallisina miehinä. Komealla, juhlallisella jyryllä he tulevat nopeasti pyörivillä vankkureilla, joita kaksi nuorta ja korskeaa tammaa vetää, ja seuraa heitä vielä ammuvat, hyljekylkiset lehmät ja mylväilevä sonni, jukuripää.
Virnapäisinä talon naudat, niin uhkea sonni kuin vakavat lehmät, juoksivat tuonne, tänne, ja ympäri kaikui huuto, möry ja poru, kun Jukolan veljekset löivät ja kun Toukolaiset löivät heitä vastaan, Toukolaiset ja heidän monta ystäväänsä.
Tuollahan kytee ja savuaa entisen armaan saunamme aherrus. Ja sittenhän on jäljellä vielä perkeleistä pahin. Hmh! Kymmenellä lävellä irvistelee meitä vastaan kirkonporstuasta jalkatukki. Kirkas tuli! Ellei tämänkaltainen kiusantemppujen rykelmä vie partaveistä miehen kurkkuun, mikä sitten? Oh sinä sarvipää sonni! EERO. Nyt muistat hieman väärin; jalkapuussa ei olekkaan kymmentä läpeä.
Viikon kärppä kääntelihe yhen kytkyen sijalla; päivän lenti pääskyläinen härän sarvien väliä, hätäisesti päähän pääsi keskenä levähtämättä. Kuun juoksi kesäorava häpähältä hännän päähän eikä päähän pääsnytkänä, ensi kuussa ennättänyt. Sepä vallatoin vasikka, sonni suuri suomalainen, Karjalasta kaimattihin Pohjan pellon pientarelle.
Silloin se Hopitenka lähtee verkalleen kävellen mennä lojottamaan metsään ja toinen toisensa perästä lähtee jälkeen, niin että koko karja on yhtenä jonona. Tuo pieni sonni, joka tuolla takimmaisena tylsän näköisesti katselee, se on aina viimeisenä hännänhuippuna sekä metsään mennessä että metsästä tullessa. Todellakin katselee tuo sonni niin tylsän näköisesti.
JUHANI. »Helvetti, sanoi Heskuun-Jaakko!» TIMO. Vie sinun seitsemän seppää! JUHANI. Sukkelin tempaus maan piirin päällä! TUOMAS. Urhea tempaus, miehukas tempaus sekä kontion että teidän! JUHANI. Oi sinä musta sonni! TIMO. Perhana! Enhän taida enään muuta sanoa. Mutta kuinkas sitten?
Hetken aikaa hän ammoo niinkuin sonni, ja seuraavassa silmänräpäyksessä hän itkee niinkuin kipeä lapsi, ja sitten hän sanoo, että se ainoastaan on hänen syntiensä tähden. Mutta eihän hänen syntinsä ole voineet olla pahempia kuin muittenkaan ihmisten! Herra on laupias, ja jos Hän joskus lähettää meille jonkun 'siunauksen', hän varmaankin tahtoo, että meillä siitä olisi hyötyä.
Mutta sen olet koreasti kuullut. Sanoppas kuinka vanha olen. KONRAD. Ykstuhatta kahdeksansataa kakstoista kello seittemän aamulla helmikuussa syntyi herra Erik Bonifacius Herman, ja syntyi samana päivänä Kuikkarissa vallan kummallinen, eräs silmätön, sokea sonni. HERMAN. Hmk! KONRAD. Onkos totta? HERMAN. Totta, äijä, totta!
Viimein oli kaikki hiljaa. Hetken levottoman odottamisen jälkeen avattiin ovi ja Jooseppi astui ulos hoiperrellen märkänä verestä ja hi'estä. Luultiin että sonni oli kuollut, mutta Jooseppi arveli, että olisi ollut sääli kaunista eläintä; haavoja voisi vielä parantaa, ne eivät olleet kuolettavia.
Päivän Sana
Muut Etsivät