Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025


Kaikki pappilat ovat kestikievareita no min, mutta en koskaan ole tuntenut talolleni tapahtuneen sellaista kunniaa kuin nyt, kun yht'aikaa saapuu luokseni kaksi sellaista miestä kuin Snellman ja Lönnrot. Kuules isää! Sinä vanha gustaviaani, niitä on vielä siellä täällä! sanoi Snellman. Ja hän oli todellakin hieno ja komea samalla, maalaispappi kokonaan kadoksissa.

Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien.

Snellmannin viisaustieteelliset aatteet eivät kuitenkaan hänen kotomaassansa tuottaneet hänelle samaa menestystä. Päinvastoin sen ajan hallitus piti niitä enemmän syinä ja paheina kuin etuina. Snellmannin täytyi siis ottaa vastaan koulun rehtorin virka kaukaisessa Kuopiossa. Mutta tälläkin verraten alhaisella tilalla osasi Snellman kehittää yhtä uutteraa kuin suurenlaista vaikutusta.

Maljasi! Kello on kaksitoista, on nimipäiväsi, hurraa, Johan Vilhelm Snellman! Nuoret hurrasivat, olivat aivan innoissaan. »Isä on mainio! Aivan mainioMaljanne, senaattori Snellman! Kiitos, herra professori, mutta niin helpolla eivät herrat minusta kuitenkaan pääse.

Herrasväellä on ollut arvokkaita vieraita, kuulema ... puhui laamannitar. Rehtori Snellman ja tohtori Lönnrot, olen kuullut ... nämä mainion etevät ja oppineet miehet.

Mutta Snellman tukki toki häneltä suun niin, että se vasta täällä aukeni. Olisit kuullut, Antero. Ei, tässä maassa ei ole kuin yksi ainoa mies, joka uskaltaa ajatella vapaasti ja suunsa puhtaaksi puhua, ja se mies on Snellman.

Hän on rehtori Snellman Kuopiosta, semmoinen filosofian tohtori. Vai oikein sen tohtori. Olen minä sen maistereita nähnyt ja puhutellutkin, mutta en sen tohtoreita. Vai tämä se nyt on se? Jaa, Se minä nyt olen. Ja sillä vilosohvillasiko sinä kuulut aikovan maailman parantaa? Tiedättekö te sitten, mitä filosofia on? Se on ihmisviisautta, vastasi Paavo nopeasti.

"Hyvät herrat!" oli Heikki sanonut lopuksi, "se Sampo, jota Kalevalan urhot olivat onnensa luojaksi turhaan tavoitelleet, jota maailman alusta alkaen on tavoiteltu ja haettu, se Sampo on nyt löydetty! Snellman on sen löytänyt! Se ei ole vaskea eikä kuparia; se ei ole kultaa eikä hopeaa! Se on meidän rakkautemme kansaan!!!"

Olkaa hyvä, setä Snellman! niiasi Naimi hänen edessään teetä tarjoten. Kuinka Saima jaksaa? Kiitos! Kuinkako Saima jaksaa? Hänen terveytensä on turvattu.

Mutta vasta sitten kun suomenkielisistä kouluista rupesi sivistynyttä suomalaista maalais-nuorisoa yliopistoon virtailemaan, voitiin syvemmässä merkityksessä puhua pääkaupungin suomalaistumisesta. Heistä syntyi se nopeasti taajeneva armeija, jota Snellman ynnä hänen lähin pääesikuntansa tarvitsivat uutta suomenkielistä Suomea luodakseen. Helsingissä hakattiin, maalle lastut lentelivät.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät