United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vapauttansa ja elämän täyttä nuoruuden-riemua rakasti Lyyli enemmän kuin mitään muuta maailmassa, ja tämä miehen luonne ilmaantui kaikissa hänen huvitus-töissäänkin. Taitavammin kuin hän ei kukaan osannut purttansa ohjata Merenkurkun kuohuvissa tyrskyissä, ja tarkemmin kuin hän ei kukaan lähettänyt nuoltansa vikkelän kärpän silmiä kohden.
Alussa koetti poika pakenemalla niitä välttää, mutta kun toiset huomasivat sen, töytäsivät he perässä ja Jerikokin rupesi puolustautumaan. "Vastarintaan se rupeaa", huudahti Risto ja edellimmäisenä lähti hyökkäämään yksinäistä raukkaa kohden, lasketellen suustaan, mitä ilkeintä osasi. Jeriko heitti häntä pallolla vasten silmiä, mutta se oli öljyä tuleen.
"Thinkalla on niin pehmeä luonto", kuului rouvan hidas ja tuumaileva vastaus ... "ja sellaisen tytön silmiä voi niin helposti häikäistä, joka on niin lämmintunteinen ja vastaan-ottavainen! Mutta kun hän näkee maailmaa vähä laajemmalta"...
Nälänhädässä, joka raivosi Jerusalemissa Tiituksen piirityksen aikana, muuan Maria-niminen juutalaisnainen söi oman lapsensa. »OMO», vanha muoto sanasta uomo, ihminen. Molemmat O:t merkitsevät tällöin silmiä, M nenää ja kulmakarvoja. Forese Donati, kuuluisan puoluejohtajan Corso Donatin veli, Danten ystävä ja sukulainen.
Ja taasen heidän katseensa toisiinsa sattuivat, pojan nuoruudenraitis, ystävällinen ja viaton; tytön arka, niin totinen, mutta syvä ja kaunis, että Aleksis ajatteli itsekseen, ett'ei hän koskaan ole nähnyt sellaisia, ihmeellisiä, tummia silmiä. Sitten he erosivat.
Vaan kasakkapa taisikin hyvin lukea magyarin kieltä ja heitti kokotetut liput heittiö-tohtorille silmiä vasten niin tuimasti, että lentelivät hujan hajan. Sitten paljasti hän miekkansa ja huusi julmasti silmiään väännellen ja sakeita sadatuksia lasketellen pelosta puolikuolleelle raukalle: "Kukas olet? kuuletkos? Mitäs tahdot? mikä mies olet?"
Ne hän antoi ja lääkäri sitoi toisella Marin jalat yhteen, toisella kädet seljän taakse. Ja sitten hän painettiin taas alas vaatekasalle nurkkaan. Lääkäri silmäili pöytää ja ikkunankarmia. »Mustetta ja kynää?» Niitä ei ollut; Tiina Katri juoksi hakemaan talon puolelta. Lääkäri vältti Holpaisen kysyviä silmiä ja katseli ikkunasta ulos. »Kan hon botas?» kysyi pastori, mutta ei saanut vastausta.
Annapas minulle kättä katso silmiin kanssa no-no, elä ujostele, katso nyt ylös, taikka minä suutelen sinua muuten. Noin, kelpaahan niitä näyttää, tuommoisia silmiä. Hän nosti Sannan päätä; Yrjö vavisten odotti, joko hän nyt suutelisi. Mutta eipä sitä tehnyt arvon vielä. Rinnalle vaan istui. Marjojako sinulla on? Mitäs niistä tahdot, minä ostan? Et tiedä? Annatko markalla?
Opettaja koki hänestä häätää näitä ajatuksia, joka ei ollutkaan vaikeata, ja tahtoi saada hänet kertomaan Katin lapsuudesta: kuinka tämä jo pikkulapsena paheksi sitä, että nuken täytyi maata avosilmin ja sentähden yöllä peitti sen silmiä paperipalasella, ynnä monta muuta tarinaa.
Tuota vaaleakähäräistä tukkaa, noita hienoja, kuuleita poskia, tuota ruusunpunaista suuta, yhtä viehättävät silloin kuin nytkin, tuota huulillansa leikittelevää hymyilyä, ja vihdoin noita kirkkaansinisiä silmiä, jotka niin tunnon-ilmausta kuvaavina kohtasivat hänen silmiänsä eikö hän ollut ennen näitä kaikkia nähnyt eikö tämä suloinen muoto ollut hänelle hyvin tuttu?