Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Oli niinkuin hän ja Liisa olisivat tämän tapauksen kautta katsahtaneet toisiansa silmästä silmään ja sydämestä sydämeen. Ja niinkuin myöntääkseen Liisalle kaikki yhdellä kertaa ja yhdellä sanalla Heikki sanoi: No tätä lasta ette ainakaan kouluun lähetä! Mutta Liisa naurahti. Kuinka niin? Kyllä se kouluun lähetetään.
Minä tuon voita ja leipää suuruspalaksi; kahvi joutuu tuossa paikassa. Jos tietäisin olevani isällesi kovin vastenmielinen mies, niin en kuluttaisi taloanne kahvikupillakaan. No, Taneli, ei isäni sentään... Niin, arvaanhan minäkin... He katsoivat toinen toistansa silmästä silmään ja lauseet jäivät kesken.
Scevinus kalpeni, ja hyvän aikaa he katselivat toisiaan silmästä silmään." "Ethän kerro mitään!!" "Kautta kyprottaren! Kuinka hyvin sinä minut tunnet! Ei! en kerro. En ole kuullut mitään... Ymmärräthän! Elämä on lyhyt, ei tässä edeltäkäsin viitsi ryhtyä mihinkään!
Eihän rouva Sorvi sillä vapaaksi pääsisi, että hän ilmiantaisi itsensä, korkeintaan voisi se oikeuden edessä vaikuttaa lieventävänä asianhaarana. Mutta nythän ei ollut kysymys vielä oikeus-istunnosta, vaan poliisikuulustelusta, ei vangitsemisesta, vaan pidättämisestä. Täytyi koettaa tämän päivän kuluessa hommata nuo rahat vaikka silmästä.
Tietysti neiti punastui ja kalpeni tuosta kauheasta tapauksesta, vaan uljas upseeri lankesi polvilleen, suuteli kenkää maailman pienintä ja sievintä kenkää, sanoi hän ja pisti sen hyvin nopsasti neidin jalkaan, ennen kuin kukaan osasi edes aavistaakaan, mitä oli tapahtunut. Sitä hetkeä eivät he milloinkaan unohuttaneet. Kyynel vierähti isoäidin silmästä.
Moni synkkä ja surullinen muoto kirkastui, ja moni katkeran kuiva silmä sai keväisen kasteen. Viimeiseksi rukoili pappi niiden vainajien puolesta, joita ei oltu hautoihin siunattu, ja hän luki nyt heille siunauksen. Silloin vierähti kuuma kyynel monesta silmästä, ja vapisevat huulet toistivat siunauksen sanoja papin jälkeen.
Olin kierrellyt Kurkisuon ja sen takalistot ja tavannut siellä kurjet ja sen muut ihmeet. Olin mättäällä maaten vaivaiskoivupensaan suojassa tähystellyt niitä ja katsellut niitä silmästä silmään, kunnes ne tunsivat minut ja minä heidät, eivätkä peljänneet, vaan koikkivat ja kirkuivat ympärilläni vähän matkaa minusta.
Ai kiitos siitä, sanoi Beda muori ja pyyhkäisi peukalolla kyyneleen kummastakin silmästä, kunhan tulisitte siunattuun aikaan! Mie oikein oon ahistuksessa, että se Antti tekee ittelleen pahaa. Mutta eihän Jumala sitä tok' salline?
Muut ne mustaksi sanovat, Kekäleeksi kelläjävät, Minun on silmästä simana, Mesimarja mielestäni, Vaan on vaiva vuottaessa, Yksin ollessa ikävä; Harvoin yhtehen yhymmä, Harvoin näämmä toinen toista, Vesi on aaltoinen välillä, Torat äitin aaltoisemmat. Luonto luovun luoksi tuopi. Kun nyt tuttuni tulisi, Ennennähtyni näkyisi; Tokko suuta suikkajaisin, Levittäisin leukapieltä?
Runo "tehtävästä Saimaan kanavasta" on kaunis todistus tekiän avoimesta silmästä, selvästä ymmärryksestä. Runostaan "Viinan töistä" kutsuttiin hän v. 1842 Suom. Kirj. Seuran jäseneksi. Useista Makkosen runoista näkyy minkä syvän vaikutuksen ilmi saadut Kalevalan runot olivat häneen tehneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät