Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Siinä hän istui niin levollisena silmälasit ohuella nenällään ja kutoi sukkaa, vaan ajatukset eivät olleet yhtä levolliset, ja silmät vilkkuivat kaikkiin suuntiin; ei mikään voinut jäädä niiltä huomaamatta, ei sekään, että tarhapiika seisahtui pähkinäpensasten alle ja puhui pari sanaa ne olivatkin tietysti pari pitkää sanaa armaansa, myllärin rengin kanssa.
Keskustelu kävi yhä vilkkaammaksi, Björnholt oli melkein päässyt surumielisestä mielentilastaan ja oli tarttunut toisenkin tytön kainalokynkkään, kuin he tienkäänteessä seisoivat aivan vastatusten miehen kanssa, jolla oli sarvisankaiset silmälasit ja sotilaan kaulahuivi. Björnholt irtautui naisista, mutta oli jo huomattu.
Katselin siinä parhaillaan kadehtien tuota järjetöntä luontokappaletta, kun ovi aukeni ja viisaannäköinen, punakka, hyvänsävyisen ja mahtavannäköinen mies vahvasti jauhotettu tekotukka päässä ja silmälasit nenällä astui ulos.
Jalkineet oli minulla uusinta mallia, ja takki istui kuin valettu. Mutta mitäpä siitä! Kaikki on nyt ollutta ja mennyttä. Niinpä näkyy, virkkoi kelloseppä, joka oli pannut silmälasit nenälleen, tarkastellakseen vierasta, ja lisäsi sitten: Oletteko astunut paljon tänä iltana?
Kaksi rätisten palavaa talikynttilää valaisee pöydällä avoinna olevaa suurta perheraamattua. Raamatun päällä ovat pastorin silmälasit, jotka hikeytymisen tähden on täytynyt tilaltaan ottaa. Muutamia virsikirjoja on pöydällä vieraitten varalla. Pastori seisoo. Vasen kämmen lepää avonaisen Raamatun päällä ja oikealla hän sanojaan säestää, vahvistelee.
Ja Henrik otti Johannesta puoleksi leikillä ja puoleksi niinkuin lohduttamisen aikeessa kaulasta ja rupesi vetämään mukanaan. Johannes nousi heti, ja he menivät vinninrappusia alas. Mamma seisoi ovella, silmälasit työnnettynä kauas nenän päähän, ja odottaen katseli ylöspäin, joku kirje kädessä. Mitä? sanoi Johannes puolivälistä rappusia.
Maisteriksi kunnioitettu Föhrberg oli pienenläntä, herrantapainen mies, silmälasit nenällä ja hänen muotonsa oli mielinkielinen. Antti taas oli isänsä näköinen, vaan kumminkin nuoruuden ja paremman sivistyksen kaunistama. Antti oli vaihettanut aatran kynään s.o. sillä ijällä kuin hänen olisi pitänyt harjautuman kelpo maanviljelijäksi, meni hän tuomarille puhtaaksikirjoittajaksi.
Johannalta pääsi ilon huudahdus, hän hypähti ylös, löi kämmenensä yhteen ja kumartui juoksemaan tulijoita vastaan, mutta seisahtui kumminkin kovasti punastuen. Sitten hän asetti huivin päähänsä, ja sitoessaan sitä kaulansa alle hän lähti vieraita vastaan. Isäntäkin näyttäytyi samassa tuvan ovella silmälasit otsalle siirrettyinä. Minä tarkastelin tulleita uteliaasti.
Hänellä oli isot paksuista luusangoista varustetut silmälasit ja puukengät jaloissa ja hänen yllänsä viheriä karkealankainen hame sekä punaruutuinen pumpuliesiliina ja lyhythiainen, tummansininen liivi, joka jätti näkyviin hänen laihat, ruskeat käsivartensa, rypistyneet kyynärpäistä kuin vanha sitruuna.
Muutamia ystäviä tulee luokseni tänään, ainoastaan muutamia. Miten monta kuverttia?" "Kahdeksanneljättä, kreivitär," vastasi hovimestari kumartaen. "Silloin tällöin käy muutamia ystäviä luonani," lisäsi akka, "muutamia läheisiä ystäviä." Hän pani silmälasit nenälleen ja katseli luetteloa. "Presidentti v.
Päivän Sana
Muut Etsivät