United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen silmäkulmansa rypistyivät oudosti ja katse sai luimistavan vihan ilmeen. No niin, sanoi hän kovalla ja terävällä äänellä, koska sen tiedät, niin tiedä siis, etten aijo koskaan, en koskaan, suostua sinun aikeihisi! Onko sinulla siellä myllyjä ja maatiloja, se on minulle yhdentekevää, mutta minun isäni taloa ei pantata koskaan, kuuletko, ei koskaan!

Vuorelan huomattuansa rovasti katsahti häneen ystävällisesti, ja hänen tuuheat harmaat silmäkulmansa nousivat keskelle otsaa. Vai Vuorelan isäntäkö se on? ja ne laskeutuivat taas, kun hän käydä hynkkäsi lähemmäksi. No vai Vuorela, terve tulemastas, vanha ystävä! Onhan sinulla asioitakin he-he, et ilman sitä olisi liikkeelle lähtenyt vanhaa rovastia tervehtimään, kyllä, kyllä sinun tiedän.

Sillä vaikka Eemil saattoikin muuttaa kasvonsa aivan totisiksi, rypistää hienostaan silmäkulmansa ja näyttää huolestuneelta, oli hänen äänessään ja koko olemuksessaan hienon hienoa epäkunnioitusta toisen suruja kohtaan, niinkuin hän ei olisi ottanut uskoakseen valittajan tilan auttamattomuutta tai voinut edes perin pohjin käsittää hänen kärsimyksiänsä.

Sitte tarttuivat he kauppaneuvokseen kiinni, ja hän sai samalla mitalla kuin minäkin; nyt loisti jo hänenkin silmäkulmansa ja jaloilleen päästyään antoi hän minulle 600 markkaa käskien jakamaan 10 markkaa mieheen, hyvän tarkoituksen aluksi, taas kaikui valtaava hurraa huuto. Sinä et usko kuinka jännittävä hetki se oli.

Tämä herätti Ellenissä epäluuloa. Hän pani oikean kätensä, Tiinan, onkimaan kuulumisia naapureista, varsinkin pappilasta, ja nyt huhut tulivat kuuluville. Ellen kohotti kyllä olkapäitänsä kuullessansa näitä juttuja ja hymyili ylenkatseella; mutta rypistyneet silmäkulmansa sanoivat samalla että hän ymmärsi kuka oli näiden juttujen alku ja juuri ja että hän aikoi olla varoillansa.

Opettajatkin jo ihmetellen katsahtelivat häneen ja ensin ikäänkuin koetteeksi tekivät hänelle sellaisia kysymyksiä, joita he muuten ainoastaan parhaille tekivät. Kapteeni rypisti silmäkulmansa, vastasi lyhyeen ja täsmällisesti ja istui kohta vastauksen jälkeen, silmät alas luotuina, ikäänkuin häveten tietoansa. Oliko siis kapteeni luopunut kuninkuuden tavottelusta?

Saavuin tänne varta vasten huomauttamaan, että sinun, Edvard, täytyy vihdoinkin lähteä mukaan Rauhalahteen. Minä olen nyt tullut sinua hakemaan. Toinen rypisti haluttomasti silmäkulmansa eikä vastannut mitään. Kuulitko, Edvard? Me ajamme nyt Rauhalahteen. Kauemmin ei voi enää viivyttää, se rupeaa todellakin näyttämään jo liian omituiselta. Ei sittenkään tullut vastausta.

Mutta Kerttu tuli ja sanoi: Nyt täti kulta, menkää, en jouda ja paha on vielä sekin, että illalla juuri kolmen päivän perästä täällä on vieraita enkä voi silloin tulla Hannesta näkemään, mutta mitä siitä! Kuinka et sinä tulisi, johan Hannes pahastuisi! Kerttu nosti silmäkulmansa ja alas katsoen sanoi: Vielä mitä, hän nyt siitä välittäisi! Mutta itse oli onnensa huipulla Kustaavan sanoista.

Semmoiset naiset taas, jotka olivat naimahaluisia, eivät koettaneet tarjoutua hänelle, sillä paljon juomisen tähden oli hänen maineensa saanut hienon ränsistyneen tuoksahduksen. Hänen kulissintakaisia suhteitaan toverit piloilla usein urkkivat, mutta hän silloin tavallisesti rypisti silmäkulmansa ja mymisi tyytymättömänä.

Ja kulkiessa erään suuren, punasen ladon ohitse, jonka päätyseinä oli maantielle päin, Helena sanoi: Georg, kuinka sinusta tuo lato katsoo? Katsoo? Mitä sinä tarkoitat? kysyi Georg. Eikö näin? Ja Helena nosti silmäkulmansa onnettomiksi ylöspäin valmiina nauruun purskahtamaan. Heillä oli ennen muinoin ollut tapana huvikseen arvostella jokaista rakennusta.