Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Ei mitään, mutta eihän niitä siitä viitsi taivasalle ajaa, kun vain siivolla lienevät. Ei suinkaan, kun hänessä lienee meille jotakin katosta. On siinä huoneita, mutta ovat ikänsä eläneitä, melkein kaikki aivan päälle kaatuvia. Onko siinä navetta lehmälle, sehän meillä täytyy olla ensimäinen. On siinä navettakin, mutta siitä toki näkyi jo laipio pudonneen alas.
Koulussa oli Dami aina leikkisä, hän heilutteli jalkojaan ja käänteli lukiessaan lehtien kolkkia. Amrei sitä vastoin oli aina siivolla ja hiljaa, mutta usein hän itki koulussa, ei itse saamainsa rangaistusten tähden, vaan aina kuin Damia rangaistiin. Paraiten taisi Amrei huvittaa Damia, antamalla hänelle arvoituksia.
Mikko siinä ei enää viipynyt, vaan lähti kiirehtimään Koskelan kaupunkiin. Matkalle tultuaan hän ajatteli: »Taitaa tuolla muijalla olla huonemieheksi pääsy huonoa, siitä syystä ehkä mielii vastustamaan meidän tuloamme. Mutta kun älynnee olla siivolla, niin kyllä tuossa on tilaa sekä meille että heille.»
Minä tässä ennen olin kuin kukaan muu! Se ei siihen kuulu! Elä tappele! Siivolla pojat! huusi silloin muuan isomahainen herra, »Salaman» omistaja. Pois joka kynsi siitä, vai heitänkö minä teidät järveen! Pois, pois joka kynsi, vai voitelenko minä kepillä! Hän tahtoi itse ottaa rossin pään ja kiinnittää silmukan pollariin.
Nanna käski sormien olla hiljaa ja varpaitten siivolla, että kuulee, mitä täti sanoo. Mutta eivät tahtoneet asettua. Viimein sormet istuivat yhteen kohti niinkuin tytöt koulussa, ja rupesivat sipisemään. Varpaat rupesivat hevosille ja ajoivat maantielle ja sieltä metsään, josta kuului vain vähän hälinää... Hän nukkui siihen. Ja nukkui taas pitkään.
Olisi odottanut, että hänen lapsensa olisivat olleet jonkunlaisia puoli-enkeleitä, jotka luonnostaan taipuisivat kaikenlaiseen hyvään eikä koskaan tekisi väärin, paitsi huomaamatta ja hiljaisella ja siivolla tavalla.
Siivolla, sanon minä! Luuletko arolla olevasi? Hevonen pysähtyi, mutta vilkutteli yhä korviaan, kuunnellen jokaista epäilyttävää ääntä. Hevonen ja ratsastaja olivat sillaikaa tulleet lännen puolelle valleja, eivätkä olleet enää kaukana Salmesta, kun äkkiä uusi tapaus herätti ratsastajan huomiota.
Aleksander, jalo isä, Rehellinen ruhtinaamme, Katsoi pojan kaunihiksi, Päätä siivolla silitti, Tieusteli tohtoreita, Tuo'un pojan terveyttä.
Siellä siivolla kuleksi, Aina itsensä alensi, Vaikk' oli kuulu kunniasta, Arvon ansainnut isoimman; Koulut oli kokenna kaikki, Akatemiat asunna, Tullut toimen tohtoriksi, Rohvessoriksi rohennut, Oppi ollut oivallinen.
Tukkilaisia tulee pirttiin. TUKKILAINEN. Hyvää päivää. TURKKA. Mitä väkeä te olette? TUKKILAINEN. Tukkilaisia ollaan. Olisikohan tässä talossa tilaa? TURKKA. Ruvetkaa taloksi ja olkaa kuin kotonanne, siivolla ja siististi. TUKKILAINEN. Onpa oikea talo! Mitä työksemme, käskekää! TURKKA. Että työ kävisi sitten reippaammin, niin alkusiunaukseksi laulakaa. TUKKILAINEN. Tässä talossa on hyvä isäntä!
Päivän Sana
Muut Etsivät