Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Huono aamu- ja iltarukous, huokasin minä. Hiljainen sairashuone saa kerta toisensa perästä kuulla toistettavan noita vanhoja sanoja, kun Runeberg puhuu, kuinka rakas Emilie on ollut hänelle ja on yhä vielä. »'Minä ajattelen sinua herkeämättä, silloin kun olet poissa. 'Mutta hänellä on koko sinun sielusi', virkahdin minä. 'Sielu! kertasi hän puoliääneen ja lyhyesti.
"Mutta," lisäsi pappi, "saadakseni varmuuden siitä, että sinulla on oikea totisuus ja vilpitön aikomus, niin on sinun lupaaminen minulle täällä kahden kesken suusta suuhun, että jos sinä pelastut, niin annat kolmannen-osan kaikesta mitä perintönä äidiltä tulet saamaan, sille kirkolle, missä sinä pelastetaan, Jumalan kunniaksi ja kurjan sielusi lunastukseksi."
Ah, prinssiseni! oletko tuhlannut noin paljon kalliita nuoruuden päiviä, tuntematta mitään rakkaudesta? Eikö ole yhtään toiseen sukupuoleen kuuluvata armasta olentoa, eikö yhtään ihanata prinsessaa eli armahista neitoa, joka on viehättänyt sydämesi ja täyttänyt sielusi suloisilla kivuilla ja hellillä haluilla?"
Vähän? innostui Johannes puhumaan. Ruumiisi ja sielusi sinä olet antanut minulle... Eikä ainoastaan sitä, vaan vielä paljon muuta. Rauhan, omantunnon rauhan oli Liisa antanut hänelle. Hänelle, jolla lapsuudesta saakka oli aina ollut paha omatunto. Liisa salli hänen puhua. Painoi vain päänsä alas ja nautti sanomattomasti.
Minä olin se, joka lähetin sinun sielusi Jumalan tuomioistuimen eteen!" Hän voivotteli sielun tuskassa, ja makasi sitte äänetönnä, ja kyyneleet virtailivat hänen kiinipainuneista silmistänsä. "Luenko minä sinulle, Richard?" sanoi Enok; "salli minun lukea, se tekee sinulle nyt hyvää". Richard aukaisi silmänsä, kun kuuli Enokin ystävällisen äänen. "Lukeako minulle?
Bengtin silmät välähtivät ja hän nousi kiivaasti. Ester, joka seisoi vähän matkan päässä ja kuuli ja näki myrskyn lähestymisen, kiiruhti esiin, tarttui Bengtin käteen ja kuiskasi omituisen läpitunkevalla äänellä: "Bengt, katso minua silmiin ja kuule tätä sanaa: 'voita sielusi kärsivällisyydellä'".
Mitä silloin teet? Lepään taikka koetan parhaani mukaan nauttia vaimoni ja lasteni kera työni tuloksista. Ja mitä laatua ovat sinun nautintosi? Iloitsen tämän elämän antimista. Etkö koskaan toisen, korkeamman elämän? Eikö sielusi koskaan ole tuntenut sammumatonta janoa sinne, missä on kaiken valkeuden ja vanhurskauden alkulähde? Ei. En tunne sitä elämää.
Tämä levollinen mies, joka tavallisesti salasi ujosti tunteensa, ei ollut koskaan puhunut siten hänestä eikä rakkaudestaan. Ei silloinkaan, kun hän häntä kosi. Liikutettuna hän vaipui hänen rinnoilleen. "Kiitos, kiitos, Jumala, tästä tuskan hetkestä", kuiskasi hän. "Nyt tiedän, että sydämesi ja sielusi ovat ikuisesti omani."
Mutta talon toimet ja ainaiset jokapäiväiset askareet ovat siinä suhteessa paljon minun kallista aikaani kaventaneet. Mutta sinun ensimmäinen itsetietoinen ajatuksesi? kysyin vielä kerran. Olisin sangen utelias sitä tietämään. Taikka ensimmäinen lapsuusmuistosi, joka on säilynyt sielusi komeroissa? Mikä se oli? Se oli nälkä, vastasi Musti päättävästi. Nyykäytin päätäni ymmärtäväisesti hänelle.
Ja vaikkapa itse taivas olisi sinulta kätketty, niin eikö sittenkin toteudu runoilijan sana, että »laaja tähtikatto kaikesta huolimatta leviää sinun sielusi ylitse kuoleman muodossa»?... Kaikki mitä meille tapahtuu, on jumalallisen suurta ja me olemme aina suuren maailman keskipisteessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät