Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. marraskuuta 2025
Mutta jos joskus saamme kuulla sydämellisen sanan... Yhden olen kuitenkin ennen kuullut puhuvan yhtä lämpeästi kuin sinäkin, vaikkei hän kuitenkaan kaikkia asioita samalla tavalla ajatellut..." Juho katsoi äkkiä ylös: "Sesilia, ja kuka tämä ainoa oli?" Sesilia punastui kovin ja loi silmänsä alas, vastatessaan: "minä olin lapsi silloin." "Oletko häntä sittemmin nähnyt?" "Yhden ainoan kerran.
"Sesilia, menkäämme äidin luo?" "Kello ei vielä ole 7: tokkohan uskallamme?" Mutta samassa tulikin Katariina rouva ulos.
"No, ei juuri morsian, ei sitä vielä ole julkisesti päätetty. Enhän minä ollut edes kuudentoista vuotias kun hän oli täällä; mutta kyllä asia sille kannalle kuitenkin jo on äidin kanssa puhuttu." Juho nousi äkkiä ylös. "Mene sinä kirjoittamaan Sesilia, minä tahdon vielä kävellä vähäisen."
Sesilia lähti huonesta ja Katariina rouva jatkoi Margareettaan päin kääntyen: "murheella on sydämeni surrut sinua. Mikä on ollut syynä siihen, että sinä olet viipynyt niin kauvan ja missä sinä olet oleskellut?"
Margareetta tointui kuitenkin äkkiä ja sanoi hiljaa ja nopeasti: "Sesilia, äitimme suuttuu, jos hän kuulee, että me olemme kauvan ylhäällä, rientäkäämme sentähden levolle" ja ketterästi mutta äänettä riisuivat nuoret tytöt vaatteensa, sammuttivat kynttilän ja laskeuivat vuoteelle.
Hän näytti yhtä-mittaa hänessä keksivän uusia suloisuuksia. Sesilia oli vielä niin nuori kun hän viimeksi hänen näki, että hänessä vasta myöhemmin oli kehittynyt tuo hempeä hentoisuus, joka ehkä olisi näyttänyt liiankin hennolta, liian kasteiselta, ellei sitä olisi peittänyt leikillinen iloisuus.
Neljä uhkeata kuusta, jotka kasvoivat uuden rakennuksen edessä, sai myöskin tuntea ukon saksia. Sesilia, joka aina oli paremmin kuin muut saanut ukkoa taipumaan, koki saada häntä jättämään niitä rauhaan, mutta ylevämmän tiedon katseella arveli ukko, että kaikki oli hänen ja hänen tulevan puolisonsa kunniaksi; hänen piti vaan vähän hillitsemän levottomuuttansa.
"Kaarle, sinä olet julma," sanoi Sesilia, tuskalla pidättäen kyyneleitänsä. "Anna anteeksi, minä en taitanut kieltää itseltäni huvia vähän ärsytellä sinua, minä tahdoin nähdä miltä kaunis morsiameni suuttuneena näyttäisi. Mutta tule nyt ja anna suuttumuksesi tuulille. Käykäämme puistoon katsomaan mitä ukko siellä on aikaan saanut. Kaikki näyttää nyt olevan valmiina."
Kukin ajatteli tärkeempiä asioita kuin hetken, vaikka jokainen erilaisia. "Katsokaa," sanoi vihdoin Sesilia, "kuinka kaunista tuo on, katsokaa kuinka aallot kaunistuvat laskeuvan auringon kullan säteistä, ja kuitenkin ovat ne aaltoja, jotka huuhtovat Suomen rantoja, jotka käyvät Suomen järvissä, ja jotka nyt kaunisteleivat Suomen vihollisen laivoille.
Se päivä, joka huomenna valkenee on ehkä koetuksen päivä." Nuoret tytöt suutelivat äitinsä kättä, jonka hän siunaten laski heidän päänsä päälle ja lähtivät kumpikin pois, Margareetta lepäämään keltaiseen kamariin, joka oli Katariina rouvan huoneen vieressä ja jossa hänen oli tapana maata saattaaksensa olla lähellä jos äitinsä häntä yöllä kutsuisi luoksensa, ja Sesilia omaan huoneesensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät