United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämmöinen oli pater Simon, Lope Sanchezin armaan puolison hengellinen neuvonantaja; ja koska rippi-isä Hispaniassa on vaimojen likimmäisin uskollinen ystävä, niin oli hän kohta salaisesti saanut tietää tuon salaisen aarteen jutun. Munkki levitti suunsa ja silmänsä seljälleen ja teki kaksitoista ristinmerkkiä tämän uutisen kuultuansa. Vähän aikaa vaiti oltuaan sanoi hän: "sieluni tytär!
Jacques ryntäsi ovelle ja avasi sen selko seljälleen. Samea vesivirta tulvasi sisälle ja levisi huoneesen. Durance oli tulvillaan. Sen ääni se oli pauhannut aamusta alkaen, yhä kasvaen. Lumi suli vuorilla, jokainen kunnas oli lähettänyt puron enentämään virran vettä. Tiheä sumu oli estänyt meitä näkemästä sen pikaista kasvamista.
Kuolleenakin näyttivät he vielä urhon näköisiltä, kiväri ja miekka vaipuneessa kädessä; moni täydessä ampuma-asemassa, kiväri tähdättynä viholliseen päin. Moni oli jäänyt linnoituksen vallia vasten puoli-seisoalleen, silmät, suu auki. Tämä oli kammoittava näky, soturinkin terästytetylle luonnolle. Turkkilaiset paraasta päästä olivat kuolleet seljälleen.
Nyt Kolibri tulee pienemmäksi, yhä pienemmäksi, ... eihän se ole ollenkaan Kolibri enään, se on hovipalvelija pyöreässä takissa ja luutnantti itse on hovipojan kasvattaja; ja nyt hän on pakoitettu ryömimään tämän perästä kiikarin sisään, joka tulee yhä ahtaammaksi ja ahtaammaksi; ei voi enää liikkua sen sisässä, ei eteenpäin eikä taaksepäin; ei voi enää hengittää, ja sanomattoman raskas paino kaatuu hänen seljälleen; hänellä on suu täynnä multaa...
Jumala ja oikeutemme! Toinen kohtaus, Paikka sama. RANSKAN AIRUT. Nyt, Angers'n miehet, portit seljälleen Arthurille, Bretagnen herttualle!
»Mitäs meillä syödään?» kysyi Holpainen vieraiden mentyä. »Ei ole leivän muruakaan kotona. Hellun lähetin ulos äsken pussineen; odotetaan, ei suinkaan hän ihan tyhjänä palaa.» Holpainen kynsäisi päätään ja heittäytyi seljälleen vaatekasalle. »Et sinä edes kysy, mihinkä sänky on joutunut.» »Minä sen jo kuulin isännältä.» »Kun tuo sitten odottaisi tämän kuun hyyryä, ettei pellolle ajaisi.
Kolme, neljä liukasta tukkia nousee maalle. Yhtäkkiä irtautuu pakran väkä puusta. Sakris ja akkajono lentävät seljälleen. Hän kellii maassa. Siinä naureskellaan, seisotaan. Ja sitten akat tekevät rammalle oikein kiusaa: jättävät vetämisen kokonaan hänen varaansa ... ovat itse vetävinään, mutta eivät vedä. Sakris ähisee ja ähkii... Eipä solukaan limainen petäjä maalle.
Tuolla heidän yhdistetyllä rynnäköllään ei kuitenkaan ollut sen parempia seurauksia, kuin että he yhdellä ainoalla heitolla molemmin lensivät tuotakin tuokemmaksi seljälleen, tallukset taivasta kohden, eikä Jaakko näyttänyt paikalta liikahtavan tuota heittoa tehdessään.
Sen enempää aprikoimatta sieppasi hän armotta ukon jotenkin kovakätisesti pihalle seljälleen. Kun ukon hajaantuneessa takkikulussa ei ollut paksun kiinnipitimiä, vyörähti leipä povesta pihalle. "Ahaa, vanha junkkari! Vai kuljet sinä semmoisilla retkillä. Talteen olet olevinasi talon isäntä.
Eskimot olivat oikeassa, siellä näkyi viisi kuusi sarvivalasta tellehtimässä vedessä. Ne eivät olleet lainkaan pelkuria; vene pääsikin siis pian ampuvälille. Hannu nosti pyssynsä ja ampui. Yksi noista suurista elävistä hyppäsi samassa korkealle aalloista, putosi raskaasti takaisin, nytkäsi muutaman kerran ja kääntyi seljälleen. "Se on meidän, se on kuollut," Hannu sanoi tyytyväisenä.