Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Sitten kietoi hän kätensä Ellin selän taa, poltti toisella sikariaan ja puhkesi taas tunteisiinsa: Oikein minulla oli ikävä siellä pitäjällä viimeiseltä ... alussa se aina menettelee, mutta lopulta tuli niin kova kaipuu, että lähdin yötä myöten ajamaan ... mutta kun tulin kotiin, niin olitte juuri lähteneet... Elli koetti vetäytyä hänestä erilleen.
Paljoa enemmän niitä näytti olevankin niitä, joilla ei ollut kelloa, kuin niitä, joilla oli... Niillä ei varmaankaan kelloa ollut, joilla oli takki kiinni ... olisivat kai ne sen auki pitäneet, jos olisi ollut kello. Martti ei oikein tahtonut osata, missä kätensä pitäisi ... koetti pitää selän takana ristissä.
Yht'äkkiä näki Antero Kaarinan edessään ilmielävänä, hänen silmäinsä, tummain ja syväin ja suurten, katsovan häntä Naimin selän takaa. Usein, kun hän tänään oli hakenut Naimia, oli hän nähnyt Kaarinan ja hänen silmäinsä aran, kysyvän ilmeen.
Mutta siinä loppui häneltäkin kansantieteellinen viisaus ja täytyi kysyä Ropotilta, sieltä selän takaa: A vot... Niin että mikä on suomalaisen tuntomerkki?... Häh? Ei Ropotti ollut omista tuntomerkeistänsä selvillä, tolkkasi jotain ja sen lopuksi arveli: Niin jotta se on... Ei mikään... Tuota merkki ei mikään...
Reessäolijat ennättävät väistyä, seiväs katkeaa kahdeksi perälautaan, ja Junnu jää läähättäen kaplaiden sijalle seisomaan. Takaisin palattuaan tapaa hän kuormansa tiepuolesta toisen mäen alta ja hevosensa vaahtoisena vavahtelemasta aisa selän päällä.
Sitten hän pudotti sen maahan, niinkuin mies pudottaa semmoisen, jonka hän tahtoo unohtaa. Hienoa sadetta vihmoi, ja hän kulki katua, kädet selän takana ja pää kumarassa. Väki kulki toisella puolen katua ja hänestä näytti, kuin hän olisi ollut aivan yksin. Mutta minä kuljin hänen takanaan." "Entäs sitten," sanoi Peter, huomatessaan että vieras vaikeni, "mitä tapahtui hänelle sen jälkeen?"
Nämä raakalaiset sitoivat hänen kätensä selän taakse ja salpasivat hänet riihen likeisyydessä olevaan olkilatoon. Ja mikä kauhistavaisinta he telkesivät hänet sinne, polttaakseen tämän onnettoman elävänä ladon olkien kanssa yhdessä. Jopa sytyttivätkin he ladon tuleen. Voi hirmua!
Ja kartanolla kävellen, kädet toistensa selän takana, milloin rantatielle mennen, milloin puutarhaan pistäytyen vartioivat he tilaisuutta saadakseen Snellmanin yksin haltuunsa. Mene sinä, Naimi, mene nyt pian, ennenkuin isä taas vie hänet jonnekin! Ei saa puhua kenellekään mitään, jos hän sen hylkää, sanoi Kaarina. Se voisi olla ikävää Anterosta.
Hän otti lakin päästään, pyyhki nenäliinallaan hikeä otsastaan ja lakin hikinauhasta ja läksi taas astumaan hiljalleen kädet selän takana. Niin vietti hänkin, samoinkuin mekin kivenlatoja ja hänen kolme apulaistansa herttaista kesää kaupungin kadulla. Oli aika elokuussa kun eräänä aamuna kokoonnuimme taaskin työpaikallemme, joka oli jo seurahuoneen kadulla.
Ja vaikka sinä käänsit suoraan sitä valon tuiketta kohden, joten matkamme nyt pitää Ison selän ammottaville syvyyksille, mieleni äkkiä kepenee valon tuikkeen nähtyäni ja minussakin käy niinkuin ohjissa iloinen vavahdus. Nyt tiedän minne mennään. Tuon talon muistan aina enkä unohda koskaan. Kesän aikana käytiin kahdesti siellä, ja viimeksi kun koivun lehti oli keltaisena.
Päivän Sana
Muut Etsivät