Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
He olivat jo tytön vanhuksille uskoneet rakkautensa ja vastaukseksi heiltä saaneet ystävällisiä hymyilyjä. Seitsemäntoista ja yhdeksäntoista vuoden vanhat!
He olivat tehneet tärkeän päätöksen: koivujen valkeihin runkoihin leikkaisivat he nimikirjaimensa, kaksi sisarusta toiseen isompaan koivuun; kolmas nuori tyttö oli valinnut korkean ja hoikan puun säilyttämään nimensä siitä ajasta asti, jolloin hän oli seitsemäntoista vuoden vanha.
Hän ei tunne iitä vaikka kaksisauvassa tiellä vastaan hiihtäisi." "No, herra Jumala! Miten se on päässyt seurakunnan yhteyteen ja naimisiin?... Kuulinhan teidän sanovan, että hän on leski". "Niin onkin. Asia on näissäpuhutuiksi semmoinen, että hän jo seitsemäntoista vanhana sikiönä sekautui ikävällä tavalla miesvainajansa Erkin kanssa.
Kuusitoista vuotta ensi kesänä seitsemäntoista ja sitten vuoden päästä saman ikäisiä, kuin Anna Sohvi nyt. Ja entä jos kumminkin silloin ? Toinen tai toinen. Oliko se niin mahdotonta? Kuinka omituista ajatella. Että kahden vuoden päästä saattaisivat jo olla kihloissa ja sitten aih, mitäs nyt semmoisia. Vene töyttäsi rantaan. Eväsvakat ja vaatenyytit nostettiin maalle.
Miltei seitsemäntoista vuosisataa myöhemmin Pompeijin kaupunki kaivettiin äänettömästä haudastaan.
Silloin oli neiti seitsemäntoista vuoden vanha. Kuusi vuotta kului, ennenkuin he taas näkivät toinen toisensa. Sotilas läksi pois ja seurasi rykmenttiään minne virka vaati. Nuori rouva asui kesällä maakartanossa, talvella kaupungissa. Kun upseeri läksi matkalle, pyysi rouva, ettei entinen toveri häntä unhottaisi.
Ajatus, ettei isänsä mahtaisi suostua hänen yhdistykseensä niin sydämellisesti rakastetun Kustaansa kanssa, karkoitti unen silmistänsä. Sen päälle ei ollut koskaan ennen ajatellutkaan; ja koskapa seitsemäntoista vuotinen tyttö, jonka sydän on rakkauden säkeiltä tullut sytytetyksi, jonkun muun asian, kuin rakkauden ja ilon päälle ajattelee?
Seitsemäntoista pitkää vuotta hän oli koettanut kaikin tavoin tukehuttaa nuo häijyt muistot ja unhottaa poikansa ynnä rikoksensa ja itsensä.
Hänen eukkonsa tahtoi salata, kuinka paljon myydyistä oli lisään siinnyt, mutta Elias tiesi itse tarkoin, mitkä olivat yksinäisiä, mitkä uusia, ja antoi naapurille kymmenen asemesta seitsemäntoista pesäkuntaa. Niin sai Elias asiansa järjestäneeksi, poikansa lähetti työnansiolle ja itse asettui talveksi tekemään virsuja ja puukenkiä.
Hän ojensi minulle karkean kätensä, jota minä sydämellisesti puristin. "Ja kuinka vanhaksi, prinsessani, olet nyt tullut?" kysyi hän huolellisesti karttaen onnen toivottamisen. Minä nauroin. "Oletko sen taas unhottanut? Kuuntele nyt tarkoin, mikä seuraa kuudettatoista?" "Seitsemäntoista mitä? Seitsemäntoista vuotta... Mutta sehän ei ole totta ... tuommoinen pikku lapsi kuin olet! Se ei ole totta!"
Päivän Sana
Muut Etsivät