Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
"Hän antoi tuolle sairaalle lappalaiselle viiniä Varangin tunturilla," ajatteli hän sitten luontaisess' oikeuden tunnossaan. "Hyvä hän varmaan on. Minä muistan hyvin hänen kasvonsa." Lamik Rikkut ja Seimke Tudekas olivat nyt täyskasvuiset ja rakastivat toisiansa.
"Sano hänelle, ett'en minä saa lepoa ennenkun tiedän, ett'ei hän kanna vihaa minua vastaan." Kun Olga oli matkahan valmistainnut, tuli Seimke hänen luokseen ja lapsi seljässä komsissaan. Hän laskihe polvilleen ja nosti kyyneleiden kostuttamat kasvonsa Olgaan päin. "Anna minun seurata myötä", anoi hän. Minull' on jano, nähdä mieheni viimeiset silmät."
Ja Lamik Rikkut otti sukset ja kiiruhti pois maamajaltaan. Seimke kapsahti ylös. Hän syöks ulos yöhön ja huuteli: "Lamik! Lamik!" Mutt' ainoastaan hänen lohdutuksettoman äänensä kaiku hihuili hänelle vastaan, eikä hän mitään vastausta saanut.
Sanokaatte, rouva, hänelle, että me kohtaamme toinen toisemme Jumalan luona." Lamik Rikkut puhkes itkuun ja suuteli vaimonsa ja lapsensa kättä. "Lamik!" huudahti Seimke, kietoessaan kätensä hänen kaulaansa, "Jumala Kaikkivaltias suokoon meidän taas kohdata toinen toisemme taivaallisessa rauhallisuudessansa!"
Seimke lauloi: On satu sanellut, Myös satu laulellut: Pois pohjantähden Takan' auringon ja kuun Hopeesta, kullasta Kaikk' kalliotkin luodut on. Lamik vastasi: Kulta, ku kuultaa, Hopea hohtaa! Tunturi meressä kuvastelee Ja säihky kuvalleen hymähtelee. Seimke jatkoi: Mistä tulet sä? Ketä etsit sä? Kuolon pöytäliinaako? Poik' auringon!
Päivän Sana
Muut Etsivät