Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Olisi vain pitänyt heristää sitä hänelle, Adelsvärdille itselle. Sillä nyt hiipi esille pikkuinen tytöntypykkä jolla oli makeissuu, orvokinsiniset silmät, pistosta selässä ja kartano selässä. Ei, vaikka piru perisi, ei! Adelsvärd polki maata, satutti omaan jalkaansa, pyörähti ympäri kantapäällään ja huusi: Maria! Tyttöä ei näkynyt oli juossut tiehensä, lymynnyt.
Niin se oli kova onni! sanoi Jooseppi syvällä murheella; minun hyvä äitini! Wappu näki että hänen oli tuskallista puhua siitä, ja vaikeni. He eivät puhuneet sitten ennenkuin saapuivat majalle. Tämä on kurja pesä! sanoi Jooseppi sisään astuessaan, kun satutti otsaansa, vaikka oli syvästi kumartunut: Syitä tarvitaan ennenkuin lähettää lastansa tämmöiseen koira-talliin!
Hän oli tavattoman pitkä mies, valkohapset jakautuivat säännöllisesti kahdenpuolen kaunista muotoa. Silmänsä olivat ruskeat ja vilkkuilivat yhtä mittaa. "Hyvää iltaa armollinen Aurell-rouvaseni", sanoi hän tervehtiessään emäntää ja teki samalla niin syvän kumarruksen, että satutti leukansa pikku rouvan päähän.
Samassa kun heittäysi pitkälleen huudahti Ellen hiljaa, sillä hän satutti itseänsä kirjoja vastaan, joita ei muistanut olevan siinä. Ellen oli täyttänyt kaksitoista vuotta. Hän oli voimakas ja solakka, ehkä vielä liian laiha. Ennen oli hän aina ottanut hartaasti osaa syksytöihin; tänä vuonna ei hän edes tehnyt niin paljon, että olisi sitonut yhtään lyhdettä.
Hän kapusi kärsimättömästi edelleen, ja tikapuut tuntuivat hänestä nyt kahta vertaa pitemmiltä, kun hän äkkiä satutti päänsä johonkin kovaan esineeseen. Hän hapuili käsin pimeydessä ja tunsi tulleensa tikapuiden yläpäähän, mutta aukko oli kadonnut, ja sen sijaan oli sen suulla nyt raskas paasi, joka tietysti oli sama, mikä hänen alas astuessaan oli aukon vieressä.
Jos vaan sallimus satutti Asioille armo herran, Hattu piti hakea päästä Kohatessa kartanoa, Kylmä kulki kylkiluissa Kohta konttorin kohalla, Kun siintä sisähän astuit, Housut hirmusta hutisi, Kehnon kirjurin tapasit, Kohta kuulit kiljumista, Tai sait suuren niskatullin Suuren herran suosiosta.
Ensiksikin satutti se käyntinsä hämärän ajaksi ja vessasteli hyvin rehellisen tavalla tuvassa tyhjine säkkineen, tuumaillen, että siinä on hänen vaimonsa eloaitta. Kuinka kauan se tuon aitan täydellä elää? kysäisi joku. Elelee se hyvien säiden aikana kuukauden päivät, mutta pakkasilla pureksii lämpimikseen enemmän, lasketteli suutari.
»Tänään olin yhdessä M:n ja A:n kanssa H:n puutarhassa, sillä yksin ei minua enää päästetä kävelemään; pelätään, että voisimme kohdata toisemme! Kohtalo satutti kuitenkin niin, että hän näki meidän menevän, ja hän tuli pienen rupeaman kuluttua sinne parin muun herran kanssa. Hän puhui minulle ilmasta, kukista, mutta katseet puhuivat aivan muusta.
Olisi myöskin luullut, että hän satutti pyydyksensä puihin, mutta ihme kyllä se tapahtui harvemmin kuin olisi luullut, vaikka hänen heittonsa olivat kylläkin niin pitkät, että hän saattoi, jos tahtoi, temmata kalan toisen nenän edestä toiselta rannalta.
Ja kuitenkin oli melua todellakin syntynyt siitä, että everstiluutnantti Stålsköld vahingossa satutti oveen, silloinkuin kääntyi pois lähteäkseen, jonka tekikin niin varovasti ja joutuisasti, että hänen huomaamatta onnistui päästä ulos.
Päivän Sana
Muut Etsivät