Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
Niin on siis meidän neuvomme tämä: jos me joka vuosi säästämme kahdeksan sataa syltää, niin on kolme tuhatta ja kaksi sataa syltää neljän vuoden säästö.
Ja vaikkapa vähän saisikin apua, niin liikanainen olisi siihen tarpeeseen semmoinen rahameno. Paljonkohan tuohon menisi? Tohtori laski, ettei siihen menisi kuin puolitoista sataa, mutta minä sanoin, että se on julma raha sekin yhden ikälopun silmästä. Henkeään pidätellen odotti setä, mitä veljenpoika virkkaisi. Veljenpoika virkkoi: Ka, kun on kengänpohjaan puhjennut reikä.
Ithamarin lippu. Ithamar lumivalkoisella Anatolian juoksialla; hänen seurassaan oli kuusi sataa upseeria hänen osastostansa, kaikki ratsastaen puhdasrotuisilla hevosilla. Orjia, kantaen Ithamarin häälahjaa, kultaista vaasia, rubineja täynnänsä, punasinervällä istuimella. Sata Neekeriä nenän läpitse pujotetuilla timanttirenkailla, puhaltaen soittimillaan ja päristäen vaskirumpujansa.
Vergiliuksen mistä nosti Naises, tuhatta neljä kolme sataa kaksi ma siellä vuotta toivoin seuraan tähän. Yhdeksän sataa kolmekymment' erää maan päällä Auringon näin palajavan valoihin kaikkiin, jotka on sen tiellä. Kadonnut kieli oli haastamani jo ennen kuin Nimrodin kansa oli työn alkanut sen, jok' ei valmistunut.
Se ei ollut kuitenkaan muuta kuin pari kahle-koiraa, jotka tulivat isäntänsä, kapteeni Filip Berndtsson'in, seurassa, joka oli ollut ulkona metsästämässä, sillä Jumala oli antanut sataa viti-lunta, eikä kapteeni jättänyt hyvää tilaisuutta koskaan käyttämättä.
Muutamat heti antoivat rahat Toivoselle, toiset taas viikottain, että niin syntyisi rahasto, jolla velat aikaa myöden suoritettaisiin. Kuin näin tekivät useammat, ja Toivonen jo näki yli pari sataa Ruplaa koossa, ajatteli hän: »Miksikä tämän rahan pitää maata kuollunna ja ilman hyödytä?
Kun ne minut sitten valjaisin panivat, rupesin vinkuroimaan ja kun ne löivät, potkasin, potkasin, että aisa rytisi. Kuulin sitten seuraavan keskustelun: »Mitä ori maksaa?» »Kolme sataa markkaa.» »Tuollaisesta pahatapaisesta, oho! Kunhan tuo sinulta itseltäsi ensin hengen ottaa, niin myyt sen kolmesta kymmenestä.» »Ei ole minun henkeni lasipurkissa.» »Saviastiassako?» »No, mistä arvasit!
Mun kastoit sitten kirjees kastehella, niin että siitä täysi oon ja sataa sateesi annan yli muiden jälleen.» Näin haastaessain, kuinka loiston tämän ylissä hohtavassa tuike syttyi, salaman-nopsaan saapuen ja mennen. Soi sitten: »Rakkaus, jota hehkuu vielä hyveeseen tähän, mua seuranneeseen sotani loppuun sekä voitonpalmuun,
Siellä on varmaankin monta sataa.« »Ne ovat ehkä villejä mustangia,« sanoi Henry. »Ei, sennorito, niillä on ratsastajat selässä. Muuten tomupilvi jakautuisi aivan toisella tavalla. Ne ovat indiaaneja.« Pedro kääntyi äkkiä leiriin päin. »Caramba!« huusi hän. »Kylläpä oli varomatonta sytyttää tulet! Parempi olisi ollut olla ilman aamiaista!
Ainoa yhteys tuon pienen tuvan asukkaille muun maailman kanssa oli joka vuosi marraskuulla, jolloin isä "vyötti itsensä" ja matkusti lähimpään kylään, se tahtoo sanoa yhdeksän peninkulman päähän, myydäksensä rikkaalle Eerikille muutamia nelikoita nieriäisiä, joilla tunturijärvissä on aivan omituinen, oivallinen laatunsa, ja pari sataa riekkoa, jotka olivat pyydetyt pauloilla tuntureilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät